Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-…
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Olisiko etsimäsi kirja Joanne Greenbergin Tämän elämän sinulle annan (Tammi 1980)? Kirjan takakannessa mainitaan mm. "Abel ja Janice lähtevät kuurojen koulusta ja menevät naimisiin. Suurin toivein aloitettu perhe-elämä on sortua jo alkuunsa ylivoimaisiin ymmärtämisvaikeuksiin kuulevien tylyssä maailmassa. Ensimmäinen kohtalokas erehdys, auton osamaksuerän luuleminen koko hinnaksi, sitoo nuoret kahdenkymmenen vuoden velkavankeuteen."
Suomen kuntien taloudesta löytyy tietoa Kuntaliitosta.
Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta, https://kaks.fi/wp-content/uploads/2016/02/Kunnan-sijoitusvarallisuudes…
Kuntien menot ja tulot, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/menot-ja-tulot
Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot Vuoden 2020 tilinpäätöstietojen mukaan, https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Menot%20ja%20…
Kuntien tulot käytetään näiden mukaan käsittääkseni menojen kattamiseen eli jos tuottoa on tullut, se on laskettu tuloksi. Tarkempaa selvitystä asiasta on kysyttävä Kuntaliitosta, jonne voi jättää neuvontapyynnön lomakkeella, https://www.kuntaliitto.fi/neuvontapyynto…
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta…
Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
Runo on Eino Leinon tekemä runo Aleksis Kivestä ja nimeltään Aleksis Kivi. Runossa on kaikkiaan 14 säkeistöä, joista kaksi ensimmäistä menee seuraavasti:
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui-
tuult oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Syksyn lapsilla kiire on-
päre pihdissä sammuu-
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.
Eino Leino: Sulle laulan, Karisto Oy 1979
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK…
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim.…
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sivuilla neuvotaan, että esimerkiksi biojätteen pakkaamiseen voisi käyttää sanomalehtipaperia, paperikassia, jauhopussia tai kuivien tuotteiden kartonkipakkauksia kuten keksipakettia. Näitä voinee soveltaa myös sekajätteen kierrättämiseen uuden pakkausmateriaalin hankinnan sijasta.
Hyvä verkkosivu erilaisten ostoskassien vertailuun: http://kassi-info.fi/
Myyttejä maailmankaikkeuden synnystä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant http://luettelo.helmet.fi/record=b1568822~S12*fin
- Itämerensuomalaisten mytologia / Anna-Leena Siikala http://luettelo.helmet.fi/record=b2071025~S9*fin
- Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell http://luettelo.helmet.fi/record=b1204852~S9*fin
- Suuri myyttikirja / kertonut Neil Philip http://luettelo.helmet.fi/record=b1454999~S9*fin
Avaruuden tutkimuksesta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista:
- Tähtitiede : kiehtova maailmankaikkeus / Mark A. Garlick http://luettelo.helmet.fi/record=b1757555~S12*fin
- Tähdet ja maailmankaikkeus / Hannu Karttunen (Mitä-missä…
Pakkausmerkintöjä on kahdenlaisia: parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Ne eroavat toisistaan siinä, että parasta ennen tuotetta voi kyllä käyttää pakkaukseen merkityn päivän jälkeen, mutta valmistaja ei takaa sen olevan parhaimmillaan. Tuotteessa voi olla haju, maku tai ulkonäköhaittoja, mutta se ei ole terveydelle vaarallista. Viimeinen käyttöpäivä on todellakin viimeinen päivä, jolloin tuote on ravinnoksi kelpaavaa. Sen jälkeen sitä ei saa myydä eikä jakaa edelleen. Syömistä ei suositella, mutta kukin aikuinen toimii omalla vastuullaan. Saa syödä sivusto ja Ruokatieto
Jos kuivaa ruokatavaraa heitetään pois, se menee biojätteeseen (ja pakkaukset lajinsa mukaan muovi- tai kartonkijätteeseen. Kompostiin ei kannata…
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
"Art is anything you can get away with" on lausahdus, joka liitetään usein Andy Warholiin, mutta sen alkuperäisenä esittäjänä pidetään kanadalaista kulttuurifilosofi Marshall McLuhania. Cambridge Dictionaryn mukaan ilmaisu "get away with" viittaa siihen, että henkilö pääsee pälkähästä tai välttää rangaistuksen, joka tälle kuuluisi. Taide tässä tapauksessa on taidetta, jos joku pitää sitä taiteena.
Näin ollen sanonnan voi tulkita tarkoittavat, että taidetta on mikä tahansa, mitä joku pitää taiteena. Jos joku pitää jotakin taiteena, taiteilija on ikään kuin "päässyt pälkähästä", kun on saanut jonkun uskomaan, että hänen tekeleensä on taidetta. Esimerkkinä tästä ilmiöstä on pidetty esimerkiksi Marcel Duchampin teosta Fountain…
Marianne Faithfull esiintyi Savoy-teatterissa 22.3.1996. Faithfull esitti Kurt Weillin lauluja (”ilta Weimarin tasavallassa”) säestäjänään Paul Trueblood.
HS/25.3.1996
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös…