Emme ehdi tarkistamaan levyjen kuntoa jokaisen palautuksen yhteydessä. Siksi olisi toivottavaa, että asiakkaat ilmoittaisivat, jos levyt eivät toimi. Sormenjäljet voi poistaa levyistä kotonakin vaikka linssiliinalla. Naarmut saamme poistettua kirjastossa hiontalaitteella.
"Kengän valmistuksessa on yli sata vaihetta. Ensimmäinen ja kaikkein tärkein on lestin valmistus; lesti on käsin veistetty puinen tai muovista muotoiltu muotti ihmisjalasta. Yksin se määrää kenkäholvin muodon ja kuinka tasaisesti käyttäjän paino jakautuu jalkaterälle.(--) Jokaista kenkämallia varten tarvitaan erilainen lesti valmistetaan kenkä sitten käsin tai koneellisesti. Lestinteko vaatii suurta taitoa ja kokenutta, muodin tuntevaa silmää."
(Linda O´Keeffe: Kenkä. Avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi, a. 17-18)
Kengäntekijä eli suutari joutuu tekemään jopa 35 mittausta ruumiinpainon jakautumista osoittavan "jalanjäljen" mukaan. Lisäksi on päätettävä kengän kartion korkeus ja oikea kaarteen muoto. (Emt., s. 18.)
Huonosti…
Annina ja Anniina ovat venäläisiä muunnoksia Annasta. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean kielen sanasta 'hannah', joka merkitsee armoa.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Helmet-kirjastojen tunnukset ovat kirjastokortin numero ja siihen liittyvä nelinumeroinen pin-koodi. Ne saa ainoastaan kirjastokortin mukana. Helmet-kirjastokortin taas saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä, mutta se saaminen edellyttää ihan fyysistä käyntiä ja henkilöllisyyden todistamista voimassa olevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Kortin voi siis hankkia, kun seuraavan kerran piipahtaa pääkaupunkiseudulla.
Helmet-kirjastokortista löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_….
Laajasta valtakunnallisesta e-aineistoa tarjoavasta verkkokirjastosta on ollut suunnitelmia ja keskusteluja, mutta asia ei ole…
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Striimaus eli suoratoisto tarkoittaa tiedonsiirtotekniikkaa, jossa multimediasisältöä siirretään Internetin kautta käyttäjälle jatkuvana virtana ja sitä esitetään samanaikaisesti. Vastakohtana suoratoistolle on perinteinen lataaminen, jolloin tiedosto siirretään kokonaan käyttäjän tietokoneelle ja toistetaan vasta sen jälkeen.Yleensä striimattava sisältö on videokuvaa tai ääntä. Esimerkiksi Spotifyn kautta kuunnellaan musiikkia ja muuta äänisisältöä.Lähteet:Suoratoisto – Wikipediasuoratoisto | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirjakokoelma)Videoiden suoratoisto nyt ja lähitulevaisuudessa
Hei!
Nyt varauksessasi lukee, että se on ensimmäinen varaus eli kirja on jollakin lainassa. Valitettavasti en osaa sanoa, miksi se oli matkalla-tilassa ja nyt on noin. Vai olisiko se ollut matkalla nykyiselle lainaajalle?
'Piru'-sanalla lienee useitakin vastineita, selkein ehkä kreikan kielestä lainautunut diabolus.
Suoraan kääntämällä saisimme
diabolus parvus 'pieni piru'
Luultavasti sattuvampi vastine olisi johdoksella muodostettu deminutiivi (vähennyssana), johdos voisi olla esim. -ulus, siis
diabolulus
Tämä sana ei löydy sanakirjoista, vaan se on muodosteltu kirjan
Bendz, Gerhard
Latin för medicinare. - 2. uppl. - 1952.
antamien sananmuodostusohjeiden mukaan.
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää…
Työtaisteluvapaudella tai -oikeudella katsotaan olevan perustuslain suoja. Tarkemmin tämä liittyy perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevaan kohtaan. Vaikka perustuslaissa ei nimenomaisesti mainita työtaisteluoikeutta, liittyy se mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan yhdistymisvapauteen.Oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin on kuitenkin tietyin ehdoin tietyiltä ammattiryhmiltä rajattu (ei kuitenkaan ehdotonta kieltoa). Esimerkkinä tällaisia ovat eri virkasuhteessa olevat henkilöt:Valtion virkamiehet (Valtion virkaehtosopimuslaki, 8 §: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1970/664 Kunnan ja hyvinvointialueiden virkamiehet (Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista, 8 §: https://www…
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista…
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston…
Helmi Kekkosen Kotiin (Avain, 2009) toisiinsa kietoutuvine tarinoineen saattaisi ehkä tulla kyseeseen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1ba52e9a-543e-4a05-8a36-1e5fb436e77c
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta…
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
