Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran…
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Laulu mustasta korpista löytyy Pirkko Saision Slava! Kunnia -näytelmätekstistä, joka julkaistiin kirjana 2015 (ntamo ja Suomen Kansallisteatteri). Nuotteja siinä ei valitettavasti ole.
Näytelmän koko nimi on Slava! Kunnia : oligarkkien ooppera ja se kertoo Venäjästä. Saision näytelmä Homo! esitettiin Kansallisteatterissa 2011 ja se puolestaan käsitteli seksuaalisia vähemmistöjä.
Laulu mustasta korpista oli tosiaan unohtumaton esitys Juha Mujeen ja Puntti Valtosen esittämänä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,…
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Sekä Tapiolan että Sellon kirjastossa saa LP-levyt digitaaliseen muotoon.
Lisätietoja Sellon kirjastossa: p. 09 816 57615
Varaa itsellesi aika digitointilaitteelle Tapiolan kirjastosta: p. 09 8165 7300.
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön…
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link.…
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita…
Laulu on Tapio Lipposen säveltämä ja Lassi Sinkkosen sanoittama "Kaktus". Se alkaa: "Istun tuolissani miettien kaktuskukkaani katsellen." Laulun lopussa lauletaan: "Suomi Suomeni maa näitä arvoja pitäiskö puolustaa..." Laulun sanoitus on muokattu runosta "Maanpuolustuksen henkinen perusta". Laulun levytti Muksut-yhtye, johon Tapio Lipponen itsekin kuului.
Lähde:
Lipponen, Tapio: Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (Tammi, 2003, s. 41-45, kirja kertoo Muksujen tarinan ja sisältää myös laulun sanat ja nuotinnoksen)
Yhdysvaltain kahden dollarin setelissä on ollut kuva itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuudesta vuodesta 1976 lähtien eli tapahtuman 200-vuotisjuhlavuodesta. Näinkin tuoreen 2 dollarin setelin arvo lienee se 2 dollaria. Varmistusta asialle voi kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Lähteet
https://antiques.lovetoknow.com/antique-price-guides/how-determine-2-do…
https://www.thesprucecrafts.com/two-dollar-bill-worth-4776868
https://www.uscurrency.gov/sites/default/files/downloadable-materials/f…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan…