Etsitty kirja lienee A. B. Yehoshuan Myöhäinen avioero.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa Yehoshuan vuonna 1985 suomeksi ilmestynyttä romaania seuraavasti:
"Jehuda Kaminka, isä ja isoisä, tulee Yhdysvalloista Israeliin kevät kantapäissään. Valmistaudutaan pääsiäisen perhejuhlaan juutalaisten Egyptistä paon muistoksi. Mutta Jehuda on tullut ottamaan eroa mielisairaalassa olevasta vaimostaan Naomista, joka on yrittänyt vuosia sitten tappaa miehensä keittiöveitsellä. Jehudan amerikkalainen naisystävä odottaa heidän yhteistä lastaan."
"Tarinan kertovat kukin omalta kannaltaan Jehuda itse, hänen tyttärensä ja tämän aviomies, hänen vanhin poikansa ja tämän miespuolinen rakastaja, hänen nuorin poikansa ja tämän vaimo, hänen tyttärenpoikansa…
Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet…
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,…
Esimerkiksi seuraavat kirjat ja kirjasarjat sijoittuvat Vaasaan tai sen lähialueelle:Alakoski, Susanna: Pumpulienkeli-sarja: Pumpulienkeli, Lontoon tyttö, TyttärentytärGranholm, Olof: PensionärsdansenHannus, Ulla: Inre hamnHerala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger BluesKanto, Anneli: PyöveliKontturi, Venny: Ruukinkuja, KankurikelloLaurila, Heikki: PakettiLindberg, Pirkko: Hotelli KaipausLundberg, Ulla-Lena: LiekinkantajatMikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipasNivukoski, Paula: Pimeät päivät, valkeat yötNyström, Carita: Den förvandlade gatanNykvist, Mikaela: Runsor-sarja: Savua taivaalla, Palon jälkeen, Tuhkaa ja jäätä ja Vahvana valoa kohti. Lisäksi Epävarmalla tielläOjaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa…
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
Nuottijulkaisua tästä teoksesta ei ole olemassa. Äänite löytyy Järvenpään Mieslaulajien albumilta Tulkoon joulu (1999), CD-levynä (JMLCD-4) ja LP:nä, joita on kirjastojen lainakokoelmissakin.
Alkuperäinen nuottikäsikirjoitus löytyy Sibelius-museon arkistostosta Turusta. Myös Music Finlandin hallussa on kopio käsikirjoituksesta sekä painetusta kuoronuotista. Heillä ei kuitenkaan ole sopimusta säveltäjän oikeudenomistajien kanssa hänen musiikkinsa levittämisestä. Sune Carlssonin (1892-1966) musiikki on suojattu vuoden 2036 loppuun asti.
Sibelius-museon arkiston yhteystiedot löytyvät museon Internet-sivuilta osoitteesta https://sibeliusmuseum.fi/fi/yhteystiedot/.
Music Finland on suomalaista musiikkia, sen tuotantoa ja levittämistä…
Kortitemppukirjoja löydät seuraavasti:
Ota esille kirjaston aineistohaku osoite: http://www.helmet.fi/
Napsauta sivulta kohtaa Aihe, kirjoita tämän jälkeen hakusanaksi valkoiseen palkkiin korttitemput. Saat tämän jälkeen esille sivun jossa on lista kirjoista joissa on korttitemppuja.
Kun napsautat hiirellä kirjan nimeä saat esille sivun, joka kertoo missä kirjastoissa kirja on. Mikäli haluat varata kirjan voit tehdä sen napsauttamalla Varaus-painiketta. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimesi, kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun eli pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia saat sen käymällä kirjastossa, ota henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti mukaan, tunnusluvun aktivoi korttiisi kirjaston virkailija.
Varauksen voi tehdä myös…
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla:
- Löylyä lissää
- Bastupolka
- Leukojen välliin
- Suomalainen polkka
- Finska polkan
- Hulivilipolkka
- Härmänpolkka
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on…
Kysyjän kaipaaman kaltaisia toimittajia saattaisi ehkä löytää Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon voittajien ja voittajaehdokkaiden joukosta. Lumilapio myönnetään ansiokkaasta tutkivasta journalismista. Kriittisyys ja perusteellisuus ovat merkittäviä palkitsemisperusteisiin kuuluvia hyveitä.Lumilapio – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi Mikä lumilapio? – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Asiakastietueessasi ei ole ilmoitettuna sähköpostiosoitetta. Voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi HelMetissä omien tietojesi kautta, jonka jälkeen varausten noutoilmoitukset tulisivat sähköpostiisi.
HelMetin etusivulla oikeassa yläkulmassa on "Omat tietoni" -kohta:
http://helmet.fi/search~S9*fin/X
Klikkaa sitä ja kirjaudu tietoisi kirjastokorttisi numerolla sekä nelinumeroisella tunnusluvullasi. Päästyäsi omiin tietoihisi napsauta sitten painiketta "Muuta yhteystietojasi". Valitse ilmoitustapa kohdasta "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse", lisää sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Sähköpostiosoitteen voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa kirjastokortin ja kuvallisen…
Moi,Giljotiinimallinen paperileikkuri asiakaskäyttöön löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:Oodi ja Itis Helsingissä sekä Iso Omena, Sello ja Tapiola Espoossa.Tiedot sain soittamalla kirjastoihin joista löytyi mediaverstas eli paja tai suurkuvatulostin, sekä helmet kirjastojen sisäisen intran viestimillä.lisätietoja: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84834Lopullinen lista leikkureista päivitetään kirjastojen palveluihin tulevaisuudessa.Ystävällisesti,Alemanteri Manner, Pasilan kirjasto.
Hiilihappo hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sitä nähtävästi voi imeytyä elimistöön.
https://linde-stories.com/fi/hiilihappo-mita-se-oikeastaan-on-ja-miten-…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/13/ruoansulatus
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim.…
Veronpalautukset ovat verotonta tuloa. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin joissain tilanteissa käyttää ennestään maksamattomien tai verotuksen päättymisen jälkeen erääntyvien verojen maksamiseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/veronp…