New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/…
Suomalaista kalaa kannattaa syödä monesta syystä.Terveyden näkökulmasta kotimaisen kalan syöntiä on tarkasteltu hiljattain Valtioneuvoston tutkimuksessa. Tässä suora lainaus: "Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista." Toisin sanoen kotimainen kala on hyväksi terveydelle siitä…
En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221)
Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin.…
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
Kuten wikipedian artikkelissa todetaan, suomalaisten vaatetehtaiden luetteloon ei ole sisällytetty aivan pienimpiä ja lyhytaikaisimpia lähdekirjallisuudessa mainittuja yrityksiä. Helsingin Neule Oy lienee ollut pienehkö vaateompelimo, eikä siitä verkkohaulla tosiaan löydä mitään tietoja. Myöskään kirja Kansakunnan vaatettajat ei mainitse yritystä.
Helsingin Sanomien aikakone antaa sen verran tiedonripettä, että yrityksen sijainti selviää. Helsingin Neule Oy toimi osoitteessa Sturenkatu 9. Kuten Kaija Nenosen toimittama teos Herrasväen ja työläisten kaupunki kertoo, kyseessä on vuonna 1946 valmistunut asuintalo, jonka kivijalassa toimi vielä 1980-luvun alussa useita liikkeitä: Siivouspiste Oy, paperi- ja…
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767
Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmista voi hakea Finna.fi-hakupalvelun kautta. Finnasta ei kuitenkaan voi tehdä varauksia tai tilata kirjoja muilta paikkakunnilta, vaan varaaminen täytyy tehdä kunkin kirjaston oman verkkokirjaston kautta. Linkki: https://finna.fi/
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Soitin Yleisradion äänilevystöön ja sieltä kerrottiin, että asiaa on vaikea selvittää. Suosituimpien soitettujen kappaleiden joukkoon tämä kyseinen Feneste che lucive ei ainakaan 1950-luvulla ole kuulunut. Vastaanvanlaisissa kysymyksissä voi ottaa myös suoraan yhteyttä osoitteeseen: info.yle@yle.fi
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:…
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot…
Sarah J. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Gummeruksen kevään 2023 luettelon sivuilta 36-37 löytyy tieto Maasin Crescent city -sarjan ensimmäisen osan ilmestymisestä toukokuussa 2023.
Kannattaa antaa kustantajalle palautetta ja kysyä heiltä, onko Okaruusujen valtakunnan 4. osa ilmestymässä, esim. sähköpostilla info@gummerus.fi
(Linkit kustantajan sivuille ja sähköpostiosoite haettu 17.11.2022.)
Statista-sivustolla on tilastotietoa bitcoin-louhinnasta vuosina 2019 - 21. Tilaston mukaan Venäjän osuus on tutkittuna ajanjaksona vaihdellut viiden ja kahdentoista prosentin välillä. Cambridge Bitcoin Electricity Consumption Index, joka perustaa arvionsa sähkönkulutukseen, ilmoittaa Venäjän osuuden olleen elokuussa 2021 keskimäärin 11,23 prosenttia.
https://www.statista.com/statistics/1200477/bitcoin-mining-by-country/
https://ccaf.io/cbeci/mining_map
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla…
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
Sinun kannattaa silmäillä läpi ne kirjat, jotka saat kun haet HelMet-tietokannasta Viron historian luokalla 973.1: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=973.1&searchsco… Sinun kannattaa rajata yllä olevasta linkistä saatavaa hakutulosta seuraavasti:
1) napsauta painiketta Rajaa/Järjestä hakua,
2) napsauta lokerosta Aineisto: kirjat,
3) napsauta lokerosta Kieli: suomi (paitsi jos haluat nähdäksesi myös muut kielet),
4) napsauta lokerosta Järjestys: uusimmat ensin,
5) napsauta painiketta Jatka.
Suoraa linkkiä valmiiksi rajattuun hakutulokseen ei valitettavasti voi antaa.
Tuosta nimekejoukosta löytynee sinua kiinnostavia kirjoja. Valitsin niistä muutaman hiukan erilaisen kirjan, joiden kuvittelisin olevan…
