Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Hei,
Ranvahti oli yövartija. Kotuksen sivuilla selitetään termiä:
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita…
Itse työstä löytyy kuvaus ainakin Esko Järvelinin teoksesta: Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881-1981 (Joensuun vapaaehtoinen palokunta, 1982).
"Palovartioiden määrä oli Joensuussa ollut kaupungin perustamisesta alkaen neljä. uudella palojärjestyksellä määrättiin ottamaan kaksi lisää. Nämä pitivät vuoroöin partiota kaupungissa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun parivartio kiersi kello kymmenestä illalla kello viiteen aamulla. Kesäaikana vuoro alkoi kello yhdeksän illalla ja päättyi kello neljä aamulla. Lisäksi tornivahti valvoi jatkuvasti paikaltaan ja kolmioraudalla…
Ruostuakseen rauta vaatii aina sekä hapen että kosteuden (veden) läsnäoloa. Jos rautaesinettä siis säilytetään kuivassa paikassa ruostumista ei tapahdu. Tiede-lehden (2/2012) artikkelin mukaan "[u]lkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä". Tästä päättelisin, että jos raudan ruostuminen ei kokonaan pysähdy, niin se pakkasella ainakin hidastuu huomattavasti. Yksityiskohtaisemmin raudan ruostumiseen liittyvää sähkökemiallista prosessia kuvataan tässä artikkelissa: https://wd40.fi/vinkit-ja-neuvot/kuinka-ruostuminen-tapahtuu-ja-yleisia…
Ks. myös:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kui…
https://helecleaner.com/ruostetahrat-miten-ne-poistetaan/
Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata.
Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja".
Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö.
Hamsterit | Kirjasampo
Suomen kieleen vakiintunut koiratarhaa merkitsevä sana "kennel" on samaa kantaa kuin esimerkiksi englannin kielen sana "kennel". Englannissa sana "kennel" tarkoittaa yksikössä koirankoppia ja monikossa "the kennels" koiratarhaa. Englantiin sana on tullut ranskan sanasta "chenil", joka puolestaan on perua vulgaarilatinan sanasta "canile". Viime kädessä sana tulee siis latinan sanasta "canis", koira.
Ranskan kielessä kennel on nykyäänkin "chenile" ja italiaksi "canile".
Lähteet:
http://www.etymonline.com/index.php?term=kennel
http://www.oxforddictionaries.com/definition/english/kennel
http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-french/kennel
http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english-italian/kennel
Teoksen "Standard catalog of world paper money. Modern issues : 1961-present" (2007) mukaan ei kierrossa olleen vuoden 1963 yhden dollarin arvo on 4 USA:n dollaria, eli kolmisen euroa.
Hei!
Kansalliskirjasto on digitoinut Vaasa-lehden vuosilta 1902-1939 ja ne ovat vapaasti selattavissa. Täältä löydät: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0789-0745?display=…;
Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä työn alla vuosien 1940-1945 lehtien digitointi. En harmi kyllä osaa sanoa kauanko tässä projektissa menee.
Tällaista sanaa tuskin löytyy sellaisenaan sanakirjoista. Islannin kieli on oppikirjojen ja kielioppien mukaan kuitenkin varsin joustava yhdyssanojen muodostamisessa ja voimme ehkä itse kääntää sanan.
Lähde on islanniksi esim. lind, mäki esim. hæð
Yhdyssana voidaan islannissa muodostaa samoin kuin suomessa eli alkuosa taivutetaan omistussijassa (genetiivissä) ’lähteen’, loppuosa taas lauseyhteyden mukaan
Saamme lindarhæð ’lähteenmäki’
Ponin nimessä esiintyvä prepositio frá edellyttää, että yhdyssanaa (oikeammin sen jälkiosaa) myös taivutetaan. Tässä sanassa vaadittu muoto (datiivi) on kuitenkin perusmuodon kaltainen eli
Andi frá Lindarhæð
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994…
Etsimäsi säe
”Oli oltu virroilla tukkitöissä,
helapuukot roikkuen nahkavöissä,
ja kaulassa kirjava liina.”
on Viljo Kojon runosta Muistoja menneiltä ajoilta.
Runo löytyy ainakin Kojon kokoelmasta Sininen pilvi (1920)
sekä kokoomateoksista Tämän runon haluaisin kuulla, osa
2 (1988) sekä Runo on vapaa (1996).
Tässä joitakin ehdotuksia:
Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Humoristeja ovat myös Veikko Huovinen, Kalle Isokallio, Arto Paasilinna, Tuomas Kyrö, Sinikka Nopola, Erlend Loe ja Alexander McCall Smith.
Kirjaa voi etsiä myös itse helmet-haun avulla www.helmet.fi. Klikataan perinteinen aineistohaku ja hakusanoiksi laitetaan huumori ja kaunokirjallisuus. Hakua voi rajata suomenkielisiin kirjoihin. Sillä tavoin saa luettelon kirjoista, joista voi etsiä sopivaa lukupiirikirjaa.
Runo löytyy kirjasta Saarikoski, Pentti: Runot ja Hipponaksin runot (Otava, 1959):Kirja on lainattavissa kirjastoista, muun muassa Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim.…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Arto Paasilinnalta on ranskannettu seuraavat teokset (järjestyksessä käännösvuoden mukaan):
Jäniksen vuosi (1975) - Le lièvre de Vatanen : roman (Éditions du Patrimoine, 1989)
Ulvova mylläri (1981) - Le meunier hurlant : roman (1991)
Ukkosenjumalan poika (1984) - Le fils du dieu de l'Orage (1993)
Hirtettyjen kettujen metsä (1983) - La forêt des renards pendus (1994)
Paratiisisaaren vangit (1974) - Prisonniers du paradis : roman (1996)
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1991) - La cavale du géomètre (Denoël, 1998 ja Gallimard, 2000)
Suloinen myrkynkeittäjä (1988) - La douce empoisonneuse (2001)
Hurmaava joukkoitsemurha (1990) - Petits suicides entre amis (Denoël, 2003 ja…
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään…
Tutkittuani joitakin tietokantoja käsitykseni on, ettei kappaletta ole äänitetty millekään levylle englannin kielellä. Löysin vain suomenkielisiä.
Tämä kappale ei ole Boycott-yhtyeen, vaan Tommi Läntinen teki kappaleen vasta oltuaan jo soolo-uralla.
Vaikka ilmaisia urheilupelejä on useimmissa peliportaaleissa runsaasti, Hattrickin kaltaisia valmentajapelejä voi olla vaikeampi löytää. Tässä kuitenkin eräitä ehdokkaita:
http://www.managerzone.com/
http://www.managerzone.com/
http://www.bgliga.com/
http://www.soccermanager.com/
http://www.buzzerbeater.com/BBWeb/default.aspx
http://www.kicktakers.com/ .
Suomen kansallisbibliografian mukaan "Nainen ja elämä" on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti. Se on ilmestynyt vuosina 1946-1967 ja kustannettu Helsingissä Suomen nuorten kristillisen liiton toimesta. Lehden edeltäjä oli nimeltään "Kenttäviesti", joka ilmestyi Helsingissä vuosina 1937-1945. Voit tehdä esim. Rovaniemen kaupunginkirjaston kautta kaukopalvelupyynnön lehdestä, se on olemassa Kuopion varastokirjastossa.
Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet…
