Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "…
Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,…
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu…
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon…
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /…
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin…
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta…
Venäjän tsaarinaikainen arvojärjestys on hieman vaikeasti hahmotettava, ja suomennoksissa on käytetty aatelisten puhuttelutavoista hieman toisistaan poikkeavia tapoja, ks. esim. Anna Levenbergin pro gradu -työ Uusi käännös, miksi sitä tarvitaan? Puškinin Kapteenin tytär ja sen neljä suomennosta, s. 58 ->.Ваше Сиятельность näyttäisi olevan kreivien ja ruhtinaiden puhuttelumuoto, ja ainakin vanhoissa sanomalehdissä kreivejä puhutellaan usein muodossa "teidän ylhäisyytenne". Ilmaisua Ваша Светлость on käytetty ruhtinaista (esimerkiksi Volkonski ja Menšikov), mutta se on lähdeaineistossa harvinainen enkä löydä sille ihan yksiselitteistä suomennosta - pääsääntöisesti ruhtinaitakin tunnutaan puhuttelevan nimityksellä "teidän ylhäisyytenne".…
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Lucian päivästä ja perinteistä löytyy tietoa usealta sivustolta, niitä on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A77528. Niiden joukosta löytyy esimerkiksi Yle oppimisen Lucian päivä - valon juhla -sivusta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312 .
Ruokatiedon sivulta voi etsiä ruokaperinnettä, https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttu….
Kattavampia lähteitä ovat ruotsinkieliset kokonaisuudet Vetamixissä, https://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/11/lucias-blodiga-historia
ja Mattias Axelssonin blogissa vuotuisjuhlista Ruotsissa https://hogtider.wordpress.com/2009/12/12/varfor-har-lucia-vita-klader-…
Lucian päivää vietetään nuoren…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja…
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon…
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin…
Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä.
Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämän sanoituksen ovat tehneet Raija Rymin ja Pentti Saaritsa. Laulu alkaa: "Kas auringon taivaalle on maalannut pikkuinen poika". Muistamasi sanat ovat laulun kertosäkeestä. Laulun on säveltänyt Arkadi Ostrovski. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Lev Ošanin. Laulun alkuperäinen nimi on "Pust vsegda budet solntse". Laulu sisältyy nimellä "Paistaa aurinko aina" esimerkiksi Merja Hurrin toimittamaan nuottiin "Rauhanlauluja. [1], Suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981" (Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1982)."Rauhanlauluja"-nuotissa on myös tietoa laulusta. Sen mukaan Pauli Salonen käänsi laulun vuonna 1963 nimellä "Olkoon aurinko aina". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan",…
