Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti.…
Siam oli Thaimaan nimi vuoteen 1939 asti. Siamissa syntyivät vuonna 1811 kaksoset Chang ja Eng Bunker, joista tuli kuuluisia Yhdysvalloissa. Bunkereista puhuttiin siamilaisina kaksosina, ja ilmaus jäi elämään.
Bunkerien tapaan toisissaan kiinni olevia kaksosia kutsutaan yhteenkasvaneiksi kaksosiksi. Tämä vastaisi englannin kielen termiä conjoined twins, jota pidetään nykyään korrektimpina kuin yleisesti käytössä olevaa ilmausta siamese twins. Yhteenkasvaneet kaksoset luokitellaan sen mukaan, mistä kohdasta anatomiat ovat yhdistyneet. Kaksosiin voidaan myös viitata luokituksen nimellä. Tällöin esimerkiksi rinnasta toisiinsa kiinnittyneitä kaksosia kutsuttaisiin torakopaguksiksi. Yleiskielessä siamilaiset kaksoset on kuitenkin…
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei ole teosta Viljaa ja voimaa. Oulun yliopiston kirjastossa se on ja paikallakin
tällä hetkellä.
Rouhiasten suvusta on teos:
Rouhiasten sukuseura 25 vuotta : suvun ja sukuseuran historiaa /koonnut Paavo S. Rouhiainen, 1988
Molemmat teokset ovat Oulun yliopiston kirjaston ns. Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelma on heillä varastossa, jossa käydään pari kertaa päivässä. Kannattaa soittaa ja pyytää hakemaan kirja etukäteen, puh. 553 3501.
Jääsken kihlakunnasta on olemassa kolmiosainen historia, julkaisija Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta
Osa 1: vuoteen 1700, ilmestynyt 1957,
Osa 2: Suuresta Pohjan sodasta 1860-luvulle, ilmestynyt 1976
Osa 3: 1860-1980, ilmestynyt 1992.
Tämän kirjasarjan kaikki…
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana…
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
Uppslagsverket Finland 1, s. 170 (ilm. v. 2003) mainitsee, että Boklaget (för södra Finland) perustettiin v. 1974 täydentämään aikaisempien kustantamojen tuotantoa, jonka väitettiin olevan liian varovaista ja sovinnaista. Kustantamo julkaisi yhteiskunnallisesti keskustelevaa kirjallisuutta, runoudella oli tärkeä osuus. Kirjallinen vuosikirja BLÅ arvioi kriittisesti suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kustantamon kautta julkaisseita kirjailijoita olivat mm. Birgitta Boucht, Joakim Groth, Henrik Jansson, Tatiana Sundgren ja Thomas Wulff. Upplagsverket mainitsee edelleen, että 1990-luvun alun jälkeen julkaisutoimintaa ei juuri ole ollut ("Sedan början av 1990-t. har utgivningen legat nere."). Pääkaupunkiseudun kirjastojen (luettelo http://www.…
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt…
Holhoustoimilain 92§ määrää salassapitovelvollisuudesta seuraavaa:
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista:
1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2)…
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
Olet merkinnyt kotikunnaksesi Helsingin, jossa tällainen mahdollisuus on ainakin keskustakirjasto Oodissa mediatyöasemilla, joihin tarvitset myös erikseen lainattavan ulkoisen levyaseman (ota siis kirjastokortti mukaan). Myös pääkirjasto Pasilan äänitysstudio työasemineen soveltuu levylle "polttamiseen". Mediatyöasemia ja studiotilan voit varata Varaamo-palvelusta, linkit alla:Pasilan kirjaston äänitysstudioOodin mediatyöasemat hakutuloksena
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Sanaa tiedonsaanti ei löydy mistään suomen kielen sanakirjoista, ei edes uusimmalta CD-ROM-levyltä. Suomen kieli on sen kaltainen, että siihen helposti syntyy uusia yhdyssanoja, eivätkä ne kaikki ole sanakirjoissa. Kielitoimiston kanta (14.11.2003) on, että tällaista uutta sanaa käytettäessä tulisi k.o. sana miettiä ja määritellä se itse työnsä yhteydessä.
Timo Nurmi, Uusi suomen kielen sanakirja 1998, mainitsee kohdassa
saanti saaminen, vrt. saada - Ravinnon, lainan, palvelujen, tietojen saanti.
Nykysuomen sanakirja, 1980: saant/i teonn.
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Jo mainitsemasi "Luonnonlapsen" lisäksi Pérez Galdósilta on suomennettu teos "Marianela" (saatavana Vantaalta, Tikkurilan kirjastosta). Teos "Tristana" on myös videona, joka on saatavana Vantaalla, Espoossa, Kallion, Malmin, Maunulan Ja Pukinmäen kirjastoissa.
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
