Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) internetsivuilta voit tarkastella väkivaltaisten kuolemien määriä eri alueilla.
https://dataunodc.un.org/crime/intentional-homicide-victims
Tietoa voi hakea myös maanosittain. Jos haluat tarkastella Afrikan tilannetta, valitse "Region"-valikosta "Africa".
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman…
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Hei,
sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti:
Nykyisenä nimenä suomalaisilla:
yhteensä 221
miehillä 109
naisilla 112
Suomessa 189
ulkomailla 32
Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä.
Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki:
"…
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa…
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta…
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja…
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen…
Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (Cría cuervos, 1975) tehtyä DVD-tallennetta ei valitettavasti ole Suomessa lainkaan kirjastolainauksessa.
https://finna.fi/
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi vuonna 2016. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö.
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_111587
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/24/korppi-sylissa
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Kollegani tiesivät kertoa, että etsimäsi teos saattaisi olla V.A. Koskenniemen runo Latuja lumessa: ”Kuus latua itää kohti vei, yks takaisin…”.
Runon voi nähdä esimerkkinä jääräpäisestä toiminnasta, mutta se tuskin oli useita isänmaallisia runoja kirjoittaneen Koskenniemen tarkoitus. Runo on epäilemättä tarkoitettu vertauskuvalliseksi: kaikki eivät palaa sodasta. Vuonna 1885 syntynyt Koskenniemi ei tietenkään itse enää osallistunut sotaan, ja niinpä häntä onkin joskus syytetty runon epärealistisuudesta (eihän umpihangessa hiihdetä rinnakkain, vaan peräkkäin).
Runo sisältyy kokoelmaan Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (WSOY, 1940).
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
