Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1929 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 25 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 15 euroa. Jos korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat teräviä, arvo on 3 euroa. Jos raha-aihio on tehty vuosien 1921-1924 markasta ja vanhan lyönnin jäljet ovat selvästi näkyvissä, vastaavat arvot ovat 75, 50 ja 12 euroa ja kuluneen rahankin arvo on 3 euroa.
Matti Helminen on vastannut tämän kaltaiseen kysymykseen Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta-palstalla 20.5.2014. Helmisen mukaan korkean iän tai sairauden heikentämät eläimet saattavat pyrkiä kätkeytymään piiloutuakseen saalistajilta. Eläimen kuoltua sen raato joutuu raadonsyöjien ruuaksi ja lopulta pieneliöt ja bakteerit hajottavat loput. Helmisen koko vastauksen voi lukea tästä:
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-elaimilla-hautausmaita/
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty…
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Sarah J. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Gummeruksen kevään 2023 luettelon sivuilta 36-37 löytyy tieto Maasin Crescent city -sarjan ensimmäisen osan ilmestymisestä toukokuussa 2023.
Kannattaa antaa kustantajalle palautetta ja kysyä heiltä, onko Okaruusujen valtakunnan 4. osa ilmestymässä, esim. sähköpostilla info@gummerus.fi
(Linkit kustantajan sivuille ja sähköpostiosoite haettu 17.11.2022.)
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi
Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu…
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
Heti aluksi täytyy varoittaa, että vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Päiväkirjoilla ei ole mitään julkistusaikaa, vaan niiden julkistaminen on kokonaan kirjoittajan itsensä tai hänen perikuntansa asia. Luultavasti useimmat päiväkirjat eivät tule koskaan julki siinä mielessä, että ne julkaistaisiin kaikille avoimesti. Arkistoihin talletetuille päiväkirjoille on saatettu säätää jokin salassapitoaika, jonka jälkeen ne ovat kenen tahansa vapaasti luettavissa. Päiväkirjan omistajalla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta julkistaa koskeen päiväkirjaa.
Yleisesti ottaen päiväkirjan julkaisemista koskee sama…
1. Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Mainitsemasi "eurooppalainen kelakortti" on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka antaa Suomessa asuvalle henkilölle oikeuden sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana. 1.4.2008 alkaen myös Iso-Britanniassa tilapäisesti oleskelevien tulee osoittaa oikeutensa sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti toisten EU-maiden kansalaiset, joilla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111-, E119- ja E128-lomakkeet. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä…
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla…
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
