Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja…
Kysyit Kinderpiirakan ohjetta.
Ohjeita lienee useampia, tässä Kotikokki- ja Iltalehti-sivustojen ohje:
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g voita
4 munaa
Voikreemi:
150 g voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria
Suklaakuorrutus:
100 g Fazerin sinistä
100 g tummaa suklaata
Koristeraidat:
valkosuklaata
1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
2. Lisää kiehuva vesi ja voisula.
3. Lisää kananmunat.
4. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.
5. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
6. Voikreemin tekeminen: Pehmennä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää vaniljasokeri. Sekoita tomusokeri voin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Jos kreemi tuntuu…
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "…
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
Näivetyksen selitystä ei löytynyt Arno Forsiuksen listasta, johon on koottu kirkonkirjoihin merkittyjä kuolinsyitä, https://historismi.net/tools4.html. Hän kertoo pappien merkinneen kuolinsyyn kirkonkirjoihin sen perusteella, kuinka omaiset ovat kuvanneet vainajan viime vaiheita. Hän sanoo, ettei edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa.En löytänyt kirjastomme sukututkimuskirjoista näihin kuolinsyihin liittyvää tietoa.Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=n%C3%A4ivetty%C3%A4&vks_id=VKS_b913921d0e9fbe2d3fb1842e505a6d80 näivettyminen/näihvehtyminen liittyy…
Rauman pääkirjastossa on Länsi-Suomi-lehti mikrofilmeinä. Kaukopalvelun kautta voi tilata mikrofilmin tai sitten sähköpostin liitetiedostona itse artikkelin. L-S 2.8.1962 kertoo presidentti Kekkosen ensimmäisestä Rauman-vierailusta mm.: Vastaanottoseremonia oli Rauman rajalla Kortelassa, sieltä autoletkassa kiertoajelulle, jolla ensimm. tutustumiskohde oli Rauman uusi kirjastotalo. Sieltä matka jatkui satamaan, jossa U.K. keskusteli työntekijöiden kanssa, mm. Aune Fagerströmin. Ajelu jatkui reittiä Komppi - Pidesluoto - maauimala - Syväraumankatu - vanha kaupunginosa. Koska presidentin pitkä Cadillac ei mahtunut kääntymään ahtaassa kadunkulmassa, U.K. käveli Isopoikkikadulta Kalatorille kaup.valtuuston pj E. Saarisen kanssa. Sieltä…
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69…
Hei,
Tieto otettu kirjasta: Sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala (2000):
Saarnio-nimisiä on asunnut Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Näiden Saarnoiden nimi lienee sama perua kuin Saarnia. Taipalsaarella on kirjoihin merkitty Joh. Saarnio 1773. Vanhemman nimikannan lisäksi Saarnoita on otettu sukunimeksi 1900-luvun taitteen tienoilla lähinnä Lounais-Suomessa mutta myös Uudellamaalla.
Saarnia: Nimestä on tietoja 1500-luvulta alkaen Lappeelta misää tunnetaan kylänimenä Saarniala eli Saarniankylä.
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs
Tiedonhakua varten sinun olisi varmasti ensin päätettävä, mistä puheenvuorosta, keskustelusta tai tapahtumasta aiot kirjoittaa. Muuten hakeminen on niin yleisluoteista, että hyviä tuloksia on vaikea saada. Skandinaavisista kirjailijoista esimerkiksi seuraavista voisi löytyä aiheita: Astrid Lindgren, Mikael Niemi, Karen Blixen, Peter Hoeg.
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",…
Moderni avantgarde taidemusiikki sisältää runsaasti perinteisistä menetelmistä poikkeavilla keinoilla tuotettua musiikkia. Uudenlaisten äänien ja sointivärien tuottamiseen on käytetty instrumenttien soittotapojen laajentamisen lisäksi mm. tietokoneita, live-elektroniikkaa, kattiloita, risuja jne. Tähän liittyy myös kysyjän mainitsema ”preparoitu” piano. Pianon kielien päälle on aseteltu mm. ketjuja, laseja ja muovinpalasia.
Eräs keskeisimmistä ja rohkeimmista ilmaisukeinojen uudistajista on säveltäjä John Cage (1912-1992). Uskonkin, että koulun musiikkitunnilla on soitettu hänen teoksiaan. Kirjastoissa on aiheesta runsaasti materiaalia mm. CD-levy ”John Cage: Sonatas and Interludes for prepared piano.” Muita keskeisiä uusia sointivärejä…
Kirjan pelastamiseksi mahdollisia toimenpiteitä:
Konservointi ja restaurointi
Kopiointi tai digitointi
Alkuperäinen neutraaliin suojakoteloon
Museoviraston sivulla on tietoja vanhojen kirjojen käsittelystä:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto/tietoa_vanhoista_kirjoista
Kirjansitomoja, joissa kunnostetaan vanhoja kirjoja löytyy Internet-haulla käyttämällä hakusanaa "kirjansitomo".
Seuraavalta sivulta löytyy lisätietoja:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10268.html
Lukutelineitä ei ole tietääkseni ainakaan yleisissä kirjastoissa käytössä, mutta niitäkin löytyy alan liikkeistä, esim.:
http://www.umodel.fi/
Liikkeitä löytyy Internetistä hakusanalla "lukuteline". Hankinnassa kannattaa huomioida, että teline soveltuu…
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Kielitoimiston ohjepankin mukaan genetiivi-ilmauksessa usein sekä yhdyssana että erillisten sanojen liitto ovat mahdollisia. Yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: lääkärinlausunto yhteen (termi), mutta esim ilmauksessa kenen lääkärin lausunto erilleen. Ehkä myös tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin esim. tutkinnon nimi "tekniikan tohtori" kirjoitetaan kahtena sanana.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/genetiivi/ohje/410
:
Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita.
Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh.…
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.…
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-…
