Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin…
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi…
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan…
Nykyisin on käytössä erilaisia lukemaan opettamisen menetelmiä. Esimerkiksi seuraavat kirjat esittelevät joitakin menetelmistä, joita on käytetty opetettaessa alle kouluikäisiä lapsia lukemaan:
Doman, Glenn, Miten opetan pienen lapseni lukemaan, lempeä vallankumous. WSOY. 1991.
Karvonen, Pirkko, Lukuleikkejä lapsille. Kirjayhtymä. 1993.
Magga, Marja, Ymmärtäminen ja lukemaan opettaminen käytännössä. Laatusana. 1992.
Sarmavuori, Katri, Mikael oppi lukemaan kotona - lapsen lukuprosessi kolmen vuoden iästä
kuuden vuoden ikään Domanin menetelmää käyttäen.
Äidinkielen opetustieteen seura ry:n tutkimuksia 11. 1995.
Lisää yllä mainittujen kaltaisia, usein hyvin tieteellisiä esityksiä, löytyy esimerkiksi maakuntakirjastojen aineistotietokannoista…
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä…
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa…
Suomalaisten poliisiautojen ja muiden poliisin käyttämien ajoneuvojen toisessa kyljessä lukee suomeksi poliisi, toisessa ruotsiksi polis.
Ks. esim. Poliisin verkkosivut: https://poliisi.fi/ajoneuvot
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa…
Eivät ole. Tieteen termipankin määritelmän mukaan lääninrovasti on "rovastikunnan kirkkoherroista piispan ja tuomiokapitulin avuksi rovastikunnan toiminnallisen ja hallinnollisen johdon määräaikaiseen sivuvirkaan nimitetty kirkkoherra." Lääninrovasti valitaan vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:l%c3%a4%c3%a4ninrovasti
Rovasti taas on kirkollinen arvonimi, jonka piispa voi myöntää kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille tämän jäädessä pois tehtävästään. Lisää tietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Rovasti
Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella.…
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta.
Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/
Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://…
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja…
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
Asiaa on kysytty palvelussa aiemminkin, ja löydät vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-riikka-nimen-alkupera?language_co…
Lyhyesti: nimi on lyhenne Fredrika-nimestä, joka puolestaan on naispuolinen vastine Fredrik-nimelle. Fredrik tarkoittaa rauhan ruhtinasta.
Etunimiin ja niiden historiaan voi tutustua esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan avulla.
Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä -kirjasta on tosiaan kaksi eri käännöstä.
Ensimmäisen painoksen (1956) laulut on kääntänyt Aila Nissinen.
Vuonna 1979 ilmestyneen laitoksen laulut on kääntänyt Panu Pekkanen.
1980-luvulla ilmestynyt äänikirja tehtiin tästä versiosta. Nykyään
saatavissa taitaa olla taas kirjan alkuperäistä versiota.
Molempia kirjoja on saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
