Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Vuosikirja Spes Patriaeta julkaistiin vuodesta 1958 lähtien ja viimeiseksi jäi vuonna 2017 ilmestynyt Spes Patriae 2016. Seinäjoen pääkirjastossa on tämä teos käsikirjakappaleena. Meillä ei ole varsinaista käsikirjastoa vaan käsikirjat on sijoitettu tietokirjaluokkien alkuun, tämä on luokassa 38. Vuotta 2012 vanhemmat Spes Patriae -kirjat ovat pääkirjaston varastossa. Virkailijat auttavat mielellään löytämisessä.
Kirjastot ottavat mielellään kirjalahjoituksia vastaan ja voit tarjota kirjojasi haluamaasi kirjastoon. Kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja pidättää oikeuden olla liittämättä niitä kokoelmiinsa. Useimmiten kaikki lahjoitukset ovat tervetulleita.
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti…
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta.…
Pentti Haanpään teoksessa Kairanmaa : valitut jutut on kertomus nimeltä Työvoiman tuotannon rationalisoiminen (2. painoksessa vuodelta 1985 sivuilla 146-148), jonka alku muistuttaa kuvaustasi. Tarina alkaa näin: "Koko maanpiirin oli täyttänyt ylenpalttinen runsaus: ihmisiä oli niin yllin kyllin, ettei kaikille riittänyt mitään työtä tai puuhaa, ja ruokatavaraa ja kaikenlaisia hyviä vehkeitä oli niin runsaasti, että alimmaiset mätänivät. Mutta kävi ilmi, ettei tällainen runsaus ollut onneksi."...
Lääkkeeksi tilanteeseen eräs ministeri keksii lapsikieltolain, joka aluksi näyttää toimivankin hyvin, mutta joudutaan kuitenkin lopulta kumoamaan.
Kairanmaa-teoksen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta: http…
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Mitä-missä-milloin 1959 -kirjasta löytyy luettelo kauden 1957-58 suosituimmista kotimaisista iskelmistä:
1. Olavi Virta: Poika varjoiselta kujalta
2. Georg Ots: Saarenmaan valssi
3. Annikki Tähti: Budapestin yössä
4. Minka, Brita Koivunen: Sävel rakkauden
5. Laila Kinnunen: Lazzarella
6. Annikki Tähti: Balladi Olavinlinnasta
7. Metro-tytöt: Alla venäläisen kuun
8. Olavi Virta ja Seija Karpiomaa: Maruzzella/Delfiinipoika
9. Jorma Lyytinen: Kuutamotango
10. Helena Siltala: Pikku Midinetti
jne.
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Koskisen episodien nimet ja niiden juonenkulut osuvat koko lailla yksiin Seppo Jokisen kirjojen nimien ja juonien kanssa, joten televisiosarjan osien yhdistäminen niitä vastaaviin kirjoihin on helppoa. Tv-sarja ei täysin noudata kirjojen ilmestymisjärjestystä, ja neljännen ja viidennen Koskinen-tarinan (Koskinen ja taikashow, Koskinen ja kreikkalainen kolmio) se sivuuttaa kokonaan.
Kausi 1 (kirjan nimi suluissa; hakasuluissa oleva luku ilmaisee, kuinka mones Koskinen-kirja on kyseessä):
1. Raadonsyöjä (Koskinen ja raadonsyöjä) [2]
2. Siimamies (Koskinen ja siimamies) [1]
3. Pudotuspeli (Koskinen ja pudotuspeli) [3]
4. Hukan enkelit (Hukan enkelit) [6]
5. Piripolkka (Piripolkka) [7]
Kausi 2
1. Vilpittömässä mielessä (Vilpittömässä…
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Lähetin kysymyksesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle, josta ehdotettiin laulua "Puhelu joulupukille". Lauluyhtye Anki, Bosse ja Robert esitti laulua 1960-luvulla televisiossa. Kollegan muistin mukaan kappale alkaa sanoilla "Haloo, onko joulupukki? täällä puhuu Ulla". Voisiko kyseessä olla tämä samainen runo/laulu?
Äänitteen tarkemmat tiedot:
Tekijä: Saukki, säv.
Nimeke: Puhelu joulupukille [Äänite].
Esittäjät: Anki, Bosse ja Robert (lauluyhtye).
Tapahtuman aika ja paikka: Äänitetty 1965.
Tiivistelmä, arvostelu tms. teoksessa: Luettelo 1953 - 1969.
Aineisto: sisältyy äänitteeseen
Äänitteen kieli: fin
Muu(t) tekijä(t): Saukki, san.
Anki, Bosse & Robert, esitt.
Julkaisussa: Avainasemassa ; Puhelu joulupukille. -…
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet…
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Helmipöllöt eli Helmarit on muodostunut Suomen naisten jalkapallojoukkueen lempinimeksi vuonna 2009 EM-kotikisojen aikaan. Tuolloin Ylen aamu-tv:ssä kysyttiin entisiltä maajoukkuepelaajilta mikä olisi hyvä nimi naisten maajoukkueelle, kun kerran miesten joukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja poikien maajoukkuetta puolestaan Minihuuhkajiksi. Aamu-tv:n juontaja päätyi kysymään katsojilta ehdotuksia, joista Helmipöllöt jäi elämään joukkueen keskuudessa ja vakiintui sittemmin lempinimeksi.Yle: Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta?
