Helismaan Parodiatango julkaistiin 1974 Acre Karin vinyyli-LP:llä "Unohtumaton vokstrotti". Se löytyy Youtubesta. Kansalliskirjaston Viola-diskografiasta näkyy, että Reino Helismaan esittämänä Parodia-tango löytyy Kansalliskirjastosta, myös digitoituna äänitteenä.
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä.
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Kirja näkyy Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannassa "hankinnassa", kun se on tilattu kirjastoon. Koska kirjasto tilaa suurilta kustantajilta paljon kirjoja jo ennakkoon, saattavat Vaskissa keväällä näkyvät teokset ilmestyä vasta syksyllä. Kirjoja tilataan siis paljon jo kuukausia ennen ilmestymistään. Eli esim. nyt saattaa olla hankinnassa kirja, joka ilmestyy vasta joulukuussa 2011.
Turkka Malin esittämä ja sanoittama kappale Uudet äänet on Mikael Wiehen sävellys Ska nya röster sjunga.
Kirkes-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme nuottijulkaisua, joista löytyvät Wiehen laulun nuotti. Julkaisut ovat Våra vackraste visor & ballader (2204), Andliga önskesångboken (2000) ja Den svenska sångboken / urval och kommentarer: Anders Palm, Johan Stenström (1997) . Verkkokirjastosta voit tarkistaa julkaisujen tarkemmat tiedot ja voit tilata nuottijulkaisut omaan lähikirjastoosi.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne…
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta.…
Trilogian toinen osa Esikoinen (Eldest)on kirjana, mutta vielä ainakaan siitä ei ole tulossa elokuvaa. Wikipediassa kerrotaan kirjasta, ja samassa yhteydessä mainitaan, että kirjasta saatetaan tehdä elokuvasovitus, joskin tämä on hyvin epätodennäköistä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoinen_(kirja) .
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Kysyin asiaa Vaasan teknillisen korkeakoulun fysiikan lehtorilta, ja hän vastasi seuraavasti: Suljetuista tai lähes suljetuista kappaleista se on pallomainen kappale, pallo koskien niin yli- kuin alipainettakin (peruslamput, lamppujen lasikuvut).
Avoimista kappaleista taas ne, joiden poikkileikkaus on ympyrä. Putket joissa kulkee nestettä tai kaasua, ovat poikkileikkaukseltaan ympyröitä, samoin esim. siltarummut, tuuliturbiinien varret jne.
Laulun nimi on Haaveiden maa, ja sen on säveltänyt Markku Kopisto ja sanoittanut Aappo I. Piippo. Se löytyy nuotista Kopisto, Markku: Kippari Neppari (Fazer Songs, 1985). (Säe "joskus taas kosketus huomaamaton" on nuotissa: "joskus kuin kosketus huomaamaton".)
Viola-tietokanta (finna.fi) on hyvä apuväline myös kotimaisten nuottien etsimiseen, koska sieltä voi etsiä nuotteja myös laulujen alkusanojen perusteella. Muidenkin kirjastojen luetteloista saattaa löytää nuotteja myös alkusanojen perusteella, mutta luettelointikäytännöt ja verkkokirjastojen hakumahdollisuudet vaihtelevat eri kirjastoissa.
Jos oman kirjastosi kokoelmassa ei ole tätä nuottia, voit tilata sen kaukolainaksi.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta löytyy Jarno Mällisen kirjoittama artikkeli "Nuoriso taisteli - veteraanit kertovat" (Kalevan Peto-liite 4.8.2005, s. 6), jossa käydään läpi "kristalliyön" tapahtumia. Artikkelista on kokotekstiversio osoitteessa http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/… .
Myös useissa Kalevan jutuissa elokuulta 1990 käsitellään kyseisen yön tapahtumia:
Poliisi joutui pakenemaan mellakan tieltä. Kaleva 12.8.1990, s. 3 ja 9.
Mellakan tutkinta kestää kuukausia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Ilkivallan korvaus nielee miljoonia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Pekka Moilanen: viikonlopun hulinointi ei saa toistua. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Vihan yön tarina.…
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
Kysymys on laaja. Kehitysvammaisuus voi olla ymmärryskyvyn tasolla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa / syvää. Ymmärryskyky vaikuttaa henkilön psyko-sosiaaliseen toimintakykyyn ja henkilön keinoihin olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Viriketoiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kehitysvammaisen henkilön ikä, persoonallisuus ja henkilökohtaiset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä millä tavalla hän kommunikoi: puhuuko henkilö vai kommunikoiko hän eleiden ja ilmeiden avulla tai käyttääkö hän jotakin puhetta korvaavaa/ tukevaa kommunikaatiomenetelmää. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen on toiminnan kivijalka. Jos viriketoimintaa tarjotaan ryhmälle, on hyvä, jos ohjaajalla on etukäteiskäsitys…
Kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleen, joilla nykyään on netissä hyviä sivustoja ja kauppoja.
Jotta voisit löytää juuri oikean aapisen, olisi hyvä, jos tietäisit esimerkiksi tekijän nimen.
Voit kuitenkin selata myynnissä olevia aapisia kirjoittamalla hakuruutuun sanan aapinen ja sitten tarkkailla vuosilukua.
Täällä näyttäisi olevan myynnissä 40-luvulla ilmestynyt Meidän lasten aapinen, jonka on kuvittanut Rudolf Koivu:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikvaari.fi/haku.asp?CurrentPage=3&Submit=Seuraava sivu&nimi=aapinen&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full
Täällä näyttää olevan mukana myös kirjojen kansikuvat:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvariaatti.net/…
Hei,
Kirjassa Saunan suunnittelu (Rakennustieto, 2008) kerrottaan, että hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten peridotiitti, oliviinikivi, pyrokseniitti, hornblendiitti, perkniitti, diabaasi, kromimalmi, noriitti ja gabro. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi olisi tuo viimeksi mainittu gabro.
Basaltti ei käsittääkseni sovellu kiuaskiveksi huokoisuutensa ja huonomman lämmönvarauskykynsä takia.
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
