Helsingin katsojamäärältään suurimmat elokuvateatterit vuonna 1974:
1. Boston 1000 istumapaikkaa ; 2. Bristol 809 ; 3. Rex 800 ;
Lähde: Elokuvakaleneri 1975.
Tiedot kerätty vuonna 1974.
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Kaikki suomennokset Kuusi ajatteluhattua, 1990, Minä olen oikeassa, sinä väärässä, 1991, Tehokkaan ajattelun opas, 1971, Uusi tapa ajatella, 1973, Uusi tapa oivaltaa; Lateraalisen ajattelun opas, 1971, löytyvät minkä tahansa lähikirjaston kautta myös Espoosta.
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä…
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan…
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
Normaali matka-aika on 2-3 päivää. Normaalit kuljetusajat koskevat kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Koska tätä työtä tekevät inhimilliset ihmiset (toki laitteiden avustamana), voi viivästyksiä matkan aikana tapahtua mille tahansa aineistolle. Jos viivästys on pitkä, kannattaa tehdä uusi varaus. Varattu aineisto on saattanut pahimmassa tapauksessa kadota. Tämä on kyllä varsin harvinaista.
Viivästyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että elokuvaa ei löydetäkään, jolloin varaus siirretään toiselle kirjastolle. Toinen syy viivästykseen voisi olla se, että kirjastossa paikan päällä olevat asiakkaat saattavat ehtiä lainaamaan kyseisen elokuvan nopeammin kuin henkilökunta ehtii noutaa varauksen hyllystä, varauksia kun on joka tapauksessa useita…
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa.
Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti…
Emme ehdi tarkistamaan levyjen kuntoa jokaisen palautuksen yhteydessä. Siksi olisi toivottavaa, että asiakkaat ilmoittaisivat, jos levyt eivät toimi. Sormenjäljet voi poistaa levyistä kotonakin vaikka linssiliinalla. Naarmut saamme poistettua kirjastossa hiontalaitteella.
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Pentti Lempiäisen Suuren Etunimikirjan mukaan nimi Arlene (Arleen) on englantilainen ja irlantilainen sisarnimi kelttiläiselle miehennimelle Arle (=lapsi), toinen miehinen vastine voi olla Arlen (kelttil. lupaus). Arlenen ranskalainen rinnakkaisnimi on Arlette, joka voi olla myös Charlotten muunnos. Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? mainitaan Arlenen voivan olla muunnos Charlesin sisarnimestä Charlene tai Marlene. Se voi olla myös muunnos keltin kielen nimestä Airleas (vala, pantti).Lisäksi Arlene nimi voi olla lyhennys Arlanasta tai pojannimestä Arland eli Erland, joka tarkoittaa Pohjoismaissa vierasta tai muinaissaksassa ruhtinasta. Nimellä on siis useita muunnoksia ja merkityksiä eri maissa.
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Hunajan käyttöä yskänlääkkeenä on jonkin verran tutkittu. BMJ Evidence-Based Medicine -lehdessä julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan hunaja helpottaa hengitystieinfektioiden oireita. Katsauksen mukaan hunaja saattaa olla yskän hillitsijänä tehokkaampi kuin esimerkiksi dekstrometorfaania ja difenhydramiinia sisältävät yskänlääkkeet. Antibiootteihin verrattuna hunaja taas voi olla turvallisempi, halvempi ja usein tehokkaampi tapa hoitaa yskää. Katsauksen tekijät kuitenkin huomauttavat, että tarvitaan lisää kaksoissokkokokeita, jotta aiheesta saataisiin lisätietoa.
Lähde:
Hibatullah Abuelgasim, Charlotte Albury ja Joseph Lee, "Effectiveness of honey for symptomatic relief in upper respiratory…
