Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Ricky Nelsonin elokuva- ja tv-sarjaesiintymisistä löytyy tietoa esim. IMDB-sivustolta: https://www.imdb.com/name/nm0625699/?ref_=tt_ov_st. Tv-sarjojen kohdalla useimmissa näyttää olevan kyseessä yhden tai kahden jakson mittainen vierailu.
Rio Bravoa lukuunottamatta elokuvia ei näytä olevan saatavilla suomalaisista kirjastoista. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmiin kuuluu The Wackiest Ship in the Army -elokuva filmillä, mutta se on mahdollista nähdä vain paikan päällä (https://kavi.fi/tietopalvelu/).
Nelson-yhtyeen levyjä en löytänyt kirjastojen kokoelmista. Verkkokaupoissakin niitä näyttää olevan huonosti saatavilla. Yhtyeen kotisivuilta löytyy kuitenkin linkit Spotify-palveluun jokaisen levyn kohdalta: http://www.…
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Kirjastosta löytyy nuorille useitakin seksioppaita, tässä muutaman tiedot:
Zep & Hélène Bruller: Seksin zalat : oppaana Titeuf, 2006
Pia Brandt: Hei beibi, mä oon tulta! : nuoren oma seksikirja, 2004
Jenni Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Miriam Stoppard: Nuorten seksikirja, 1998
Voit tarkistaa löytyykö näitä kirjoja omasta lähikirjastostasi Helmet-palvelusta www.helmet.fi . Jollei ole, niin lasten materiaalia voit tilata maksutta. Aikuisten osastolta seksiin liittyvät kirjat löytyvät Espoossa luokasta 59.35.
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Tietoja nk. Suuresta vakoilujutusta löytyy tietoja mm. Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen: vakoilu Suomessa. Love-kirjat 1982.
Myös alla olevasta linkistä löytyy vähän tietoja.
Valitettavasti Juho Einari Vähän talon tarkasta sijainnista en löytänyt tietoja. Suoisittelen, että otatte yhteyttä Puistola Seuraan. Uskoisin, että sieltä löytyy paikallistuntemusta ja muistitietoa Puistolan alueesta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41374
http://kaupunginosat.net/puistola/index.php/puistola-seura-ry-mainmenu-…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aiemmin vastattu kirjoituskilpailuja koskeviin kysymyksiin. Löydät ne Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla sanalla kirjoituskilpailut. Vaikuttaa siltä, että kaiken kattavaa listaa kirjoitus- tai sävellyskilpailuista tuskin on missään olemassa mutta parhaiten löydät tietoa kilpailuista hakemalla esimerkiksi Googlella hakusanoilla "kirjoituskilpailu" tai "kirjoituskilpailut" ja vastaavasti "sävellyskilpailu(t)". Lisäksi voit lisätä hakuun vuoden "2006". Tässä muutamia nettilinkkejä kirjoituskilpailuista:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
Kotisivuilla kerrotaan lyhyesti eri kilpailujen luonteesta. Osa tiedoista on tosin jo vanhentunut.
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/…
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:…
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,…
Kollegani tiesivät kertoa, että etsimäsi teos saattaisi olla V.A. Koskenniemen runo Latuja lumessa: ”Kuus latua itää kohti vei, yks takaisin…”.
Runon voi nähdä esimerkkinä jääräpäisestä toiminnasta, mutta se tuskin oli useita isänmaallisia runoja kirjoittaneen Koskenniemen tarkoitus. Runo on epäilemättä tarkoitettu vertauskuvalliseksi: kaikki eivät palaa sodasta. Vuonna 1885 syntynyt Koskenniemi ei tietenkään itse enää osallistunut sotaan, ja niinpä häntä onkin joskus syytetty runon epärealistisuudesta (eihän umpihangessa hiihdetä rinnakkain, vaan peräkkäin).
Runo sisältyy kokoelmaan Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (WSOY, 1940).
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Helmetistä löytyy sanahaulla, hakusana rintamerkit, Ken Sequinin kirja The graphic art of the enamel badge (Thames and Hudson, 1999). Siinä on 581 erilaista yhdysvaltalaista ja brittiläistä emalirintamerkkiä 1900-luvulta erinomaisin kuvin. Voit tarkistaa saatavuuden (kirjaa on kolmessa kirjastossa): http://www.helmet.fi/search*fin/drintamerkit/drintamerkit/1%2C2%2C3%2CB…
Museoviraston kirjastossa (http://www.nba.fi/fi/kirjasto ) on useita kirjoja venäläisistä rintamerkeistä.
Suomen Pinssiklubi ry on pinssienkeräilijöiden oma yhdistys, johon kuuluu 170 eri-ikäistä keräilijää Suomesta. Heiltä saa lisätietoja alaan liittyvästä materiaalista. Klubin puheenjohtajan puh.nro 019 321 885.
Googlella löytyy yhtä ja toista. Hakusanalla pinssien…
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Churchill oli ensimmäinen kuningatar Elisabet II:n valtakauden 15 pääministeristä. Hänen pääministeriytensä alkoi kuitenkin jo lokakuussa 1951, kun vallassa oli vielä Elisabetin isä, kuningas Yrjö VI. Ensimmäinen Elisabetin nimittämä pääministeri oli vuosina 1955–57 tehtävää hoitanut Anthony Eden.
≡ British Prime Ministers Since 1721 Best & Complete UK List (adducation.info)
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa…
Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän…
Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista."
Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan…
