Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq.
Kappale "Uneen aika vaipuu" löytyy esimerkiksi Kisun kokoelmalevyltä "Parhaat 1971-2001". Kokoelman tekstiliitteessä mainitaan 1970-luvun levytyksissä kuorossa laulaneet: A. Alaspää, K. Lind, C. Holmström, I. Tapio sekä M. Metsäketo.
Tiiviit ja selkeät yhteenvedonomaiset määritelmät eri oppimiskäsityksistä voi löytää vaikkapa Martti Hellströmin kirjasta Sata sanaa opetuksesta : keskeisten käsitteiden käsikirja (s. 274-277). Hieman laajemmin aihetta lähestytään Marja-Liisa Julkusen toimittamaan Opetus, oppiminen, vuorovaikutus -kirjaan sisältyvässä Jorma Enkenbergin artikkelissa 'Uuden pedagogiikan perusta'. Oppimiskäsitysten historiaa ja taustaa valaisevat esimerkiksi Maija-Liisa Rauste-von Wrightin ja Johan von Wrightin Oppiminen ja koulutus sekä Oiva Ikosen Oppimisvalmiudet ja opetus.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https…
Venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran kirjallisuussivuilla: Venäläisen nykykirjallisuuden diginäyttely.
Ko. sivustolta löytyy mm. Tomi Huttusen napakka video Venäläinen nykykirjallisuus 5 minuutissa.
Sivusto esittelee 12 venäläistä nykykirjailijaa: Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Sentšin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tšižova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin. Siinäpä jo useampi nimi, joiden kautta venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua.
Seuraavaksi listattuna (suomeksi käännettyä) kirjallisuutta ja kirjailijoita entisen Neuvostoliiton…
Pehmeänkantisen ja kovakantisen kirjan erottaa ISBN-numeron perässä olevasta tiedosta. Jos ISBN-numeron perässä lukee nid., se tarkoittaa, että kirja on nidottu eli pehmeäkantinen. Jos ISBN-numeron perässä lukee sid., se tarkoittaa, että kirja on sidottu eli kovakantinen. Useimmissa tapauksissa - ei kuitenkaan ihan aina! - on niin, että kirjan uudempi painos on pehmeäkantinen. Yleensä kirja julkaistaan ensin kovakantisena, ja sen jälkeen suosituimmat niteet julkaistaan pehmeäkantisina painoksina.
Kirjailijan tuotannon voi järjestää Helmetissä aikajärjestykseen seuraavasti:
- Klikkaa Helmetin pääsivulla Tekijä-linkkiä.
- Kirjoita tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi, esimerkiksi Sipilä, Jarkko.
- Klikkaa sitten Rajaa / järjestä -…
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla…
Hiroshiman uhreista tunnetuin lienee ollut japanilainen näyttelijä Midori Naka. Hän selvityi atomipommin räjähdyksestä, mutta menehtyi 18 päivää myöhemmin. Nakasta tuli ensimmäinen virallisesti säteilysairauteen kuollut ihminen.
Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arviot liikkuvat yli 200 000 uhrissa. Monet kuolivat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin vasta myöhemmin, ja joidenkin tavallisten ihmisten tarinat nousivat julkisuuteen atomipommi-iskujen vuoksi. Yksi heistä oli pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki, joka menehtyi leukemiaan 12-vuotiaana. Hänet on ikuistettu patsaaseen, joka pystytettiin kaikkien atomipommin vuoksi kuolleiden lasten muistoksi Hiroshimaan.
Wikipedia: https://en.…
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
11-vuotiaalle sopivia fantasia- ja jännityskirjoja on todella paljon; alla on joitakin esimerkkejä:
Aarnio, Reetta : Maan kätkemät-sarja (fantasia)
Blyton, Enid: Viisikko-sarja (jännitys)
Diterlizzi, Tony : Spiderwickin kronikat-sarja (fantasia)
Hunter, Erin: Soturikissat- ja Etsijät-sarjat (fantasia)
Meloy, Colin: Sysimetsän kronikat-sarja (fantasia)
Mäkilä, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani-sarja (jännitys)
Parvela, Timo: Sammon vartijat-sarja (fantasia)
Veirto, Kalle: Henkka ja kivimutka-sarja (jännitys)
Sopivia kirjoja voi myös etsiä Vaski-verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/
tai nuorille ja lapsille suunnatusta Sivupiiri-kirjallisuussivustosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
6. heinäkuuta 1960 oli keskiviikko.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston, http://almanakka.helsinki.fi/ sivuilta kohdasta almanakka-arkisto löytyvät vanhat allakat vuodesta 1899.
Vuonna 1969 voimaan tulleen alkoholilain mukaan kotitarpeiksi oli luvallista valmistaa olutta maltaista tai muista viljatuotteista sekä viiniä marjoista, hedelmistä tai kasvinosista. Esimerkiksi kiljun valmistaminen (vain sokerista, hiivasta ja vedestä) ei ollut sallittua.
Lisäksi laki määritti sen, että oluen tai viinin alkoholin tuli muodostua pääasiassa siitä sokerista, joka on peräisin sallituista raaka-aineista. Siten ei olisi ollut luvallista valmistaa kotioloissa sellaista vahvaa sahtia, jonka alkoholi on pääosin lisätyn sokerin tuottamaa.
Pykäliä uusittiin 1990-luvulla. Sahdista säädettiin erikseen vuoden 1995 alkoholin myyntiin liittyvissä säännöksissä. Sallittu alkoholin muodostumisen periaate pysyi kuitenkin annallaan.
Vuonna…
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html…
