Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla…
Lapinvuokko (2010) on ensimmäinen osa Enni Mustosen Pohjantuulen tarinoita -trilogiassa. Jääleinikki (2011) on trilogian toinen osa ja kolmas osa on nimeltään Kultarikko (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjasarjoista voi etsiä tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi
tai kansallisbibliografia Fennicasta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon…
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar…
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Rosee- eli teneriffan- eli aurinkopitsin teko-ohje löytyy Internetistä google-haulla mm. sivulta http://www.pikku-k.vuodatus.net/blog/category/Rosee-pitsin+ohje .
Kauneimmat käsityöt 2 -kirjasta (1975) löytyy myös pitsin valmistusohje (s. 298-304).
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055
3. pykälässä luetellaan tavat, jolla tullaan kirkon jäseneksi. Ne lähtevät siitä, että kerran asianmukaisesti toimitettu kaste on kirkon kannalta aina pätevä. Jos henkilö eroaa kirkosta, mutta liittyy siihen uudelleen myöhemmin, häntä ei uudelleen kasteta. Evankelis-luterilaisen opin mukaan uudelleen kastaminen tässä tilanteessa olisi suorastaan raskas synti, koska sellaisen menettely merkitsisi oikeastaan (ensimmäisen) kasteen halveksimista ja mitätöimistä.
Evankelis-luterilaisen kirkon katekismus opettaa (sivu 36):
"Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
http://www.evl.fi/…
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella.…
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,…
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen…
Villin lännen elokuvissa kiinalainen on yleensä hautausurakoitsija, joten Rio Bravossa kiinalaisen herättäminen viittaa siihen, että tulossa on ruumiita. Villin lännen villein aikakausi ajoittuu Yhdysvaltain sisällissodan lopusta 1866 vuoteen 1890 saakka. Robin May Vilda västern -kirjan mukaan tuolla välillä kuoli ammuskeluissa n. 20 000 ihmistä. Samaisessa kirjassa on myös luku villin lännen naisista, joiden joukossa on myös kapakkaesiintyjiä ja heistä on piirroskuvia. Useammassa kuvassa naisella on jalassaan verkkosukkahousut tai -sukat. Myös esimerkiksi tämän National Police Gazetten vuodelta 1895 kuvassa esiintyvän naisen puku muistuttaa varsin paljon Angie Dickinsonin asua, https://archive.org/details/sim_national-police-…
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on…
Näitä nimityksiä on monta ja eivät ole samoja kaikkialla. Ne ovat yleensä alliteratiivisia ja viittaavat asiakkaan tiettyyn käyttäytymiseen. Esimerkkejä eri nimityksistä löytyy näiltä sivuilta - 5 Kinds of Irritating Customers and How to Deal with Them Appropriately | Fivestars Insights ja The 6 most annoying customers (customerexperienceinsight.com. Kuvauksen perusteella voisi sanoa esimerkiksi "High-maintenance Harry", joka on sellainen joka aina vaatii lisäpalvelua ja haluaa että asiat tehdään hänen mielensä mukaan.
Nykyään monet käyttävät yleisesti nimeä "Karen" kuvaamaan hankalia asiakkaita, mutta tätäkin käytetään eniten asiakkaista, jotka näyttävät ja käyttäytyvät tietyllä tavalla. Enemmän tietoa tästä…
Anni Polva syntyi 6.1.1915 Pietarissa. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Tampereella, ja sittemmin hän asui Turussa. Hän kuoli 23.7.2003. Parhaiten Anni Polva tunnetaan Tiina-sarjasta, ja sen lisäksi hän on kirjoittanut monia muita lasten- ja nuortenkirjoja sekä kymmeniä romanttisia viihderomaaneja aikuisille.
Luettelon kaikista Anni Polvan julkaisemista kirjoista sekä tietoja hänen elämästään löydät esim. kustantaja Kariston sivuilta osoitteessa http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… ja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (Kirjastopalvelu oy 1995). Anni Polva on kirjoittanut myös muistelmateoksia, joissa hän kertoo elämästään: Kun olin pieni (1986), Hyvästi lapsuus (1987) ja…
Vuoden 1921 painosta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu, tarkemmin sanottuna SKS:n kirjaston varastoon. Lisätietoja osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/
Englanninkielisellä haulla löytyy moniakin sivustoja, joilla pohditaan mustan vihkisormuksen merkitystä.Esim. Gentlebands.com ja Casadoro.com ovat sitä mieltä, että kyseessä on muotitrendi. Musta väri kuvastaa arvovaltaa, voimaa ja auktoriteettiä."Mustilla sormuksilla on pitkä historia, joka ulottuu aina muinaisiin sivilisaatioihin saakka. Esimerkiksi kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät mustista materiaaleista – kuten onyksista ja mustista timanteista – valmistettuja sormuksia vallan ja arvovallan symboleina. Vaikutusvaltaiset henkilöt, kuten hallitsijat ja korkea-arvoiset virkamiehet, käyttivät tällaisia sormuksia usein osoituksena asemastaan ja vallastaan. Nykyäänkin mustat sormukset voivat viestiä vallasta, mutta ne edustavat…
Laulun nimi on "Panama" ja se alkaa: "Täällä Panamassa kerran tapasin mä hauskan herran." Sävelmä on panamalainen kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Esa Helasvuo.
Laulu sisältyy nuotteihin Helasvuo, Pirjo: "Soiton iloa : bändisoiton perusteet" (Otava, 1998), "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Koulun musiikki. 1-2, Musisoiden" (Otava, 1990). Nämä ovat alakoulun oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja. En löytänyt laulua miltään äänitteeltä Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi), Yleisradion Fono-tietokannasta (www.fono.fi), Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi) enkä Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi). Kuitenkin kahden viimeksi mainitun…
