LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science…
Helmet-kirjastojen tunnukset ovat kirjastokortin numero ja siihen liittyvä nelinumeroinen pin-koodi. Ne saa ainoastaan kirjastokortin mukana. Helmet-kirjastokortin taas saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä, mutta se saaminen edellyttää ihan fyysistä käyntiä ja henkilöllisyyden todistamista voimassa olevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Kortin voi siis hankkia, kun seuraavan kerran piipahtaa pääkaupunkiseudulla.
Helmet-kirjastokortista löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_….
Laajasta valtakunnallisesta e-aineistoa tarjoavasta verkkokirjastosta on ollut suunnitelmia ja keskusteluja, mutta asia ei ole…
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on…
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,…
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu…
YTV:n keräysautot kiertävät keväällä pääkaupunkiseudulla. Autoihin otetaan vastaan pieniä eriä metalliromua, mm. polkupyörän runko on sellainen. Sortti-asemat ovat toinen mahdollisuus. Metalliromua eli polkupyörän voi Sortti-asemalle viedä ilmaiseksi. Keräyspisteissä ei sen sijaan polkupyöriä oteta vastaan.
Keräysautojen aikataulut, Sortti-asemien yhteystiedot sekä hinnastot ja keräyspisteet löytyvät YTV:n nettisivuilta http://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/.
Helmi Kekkosen Kotiin (Avain, 2009) toisiinsa kietoutuvine tarinoineen saattaisi ehkä tulla kyseeseen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1ba52e9a-543e-4a05-8a36-1e5fb436e77c
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa?
Suomen kuntien taloudesta löytyy tietoa Kuntaliitosta.
Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta, https://kaks.fi/wp-content/uploads/2016/02/Kunnan-sijoitusvarallisuudes…
Kuntien menot ja tulot, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/menot-ja-tulot
Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot Vuoden 2020 tilinpäätöstietojen mukaan, https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Menot%20ja%20…
Kuntien tulot käytetään näiden mukaan käsittääkseni menojen kattamiseen eli jos tuottoa on tullut, se on laskettu tuloksi. Tarkempaa selvitystä asiasta on kysyttävä Kuntaliitosta, jonne voi jättää neuvontapyynnön lomakkeella, https://www.kuntaliitto.fi/neuvontapyynto…
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
