Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
Kuten wikipedian artikkelissa todetaan, suomalaisten vaatetehtaiden luetteloon ei ole sisällytetty aivan pienimpiä ja lyhytaikaisimpia lähdekirjallisuudessa mainittuja yrityksiä. Helsingin Neule Oy lienee ollut pienehkö vaateompelimo, eikä siitä verkkohaulla tosiaan löydä mitään tietoja. Myöskään kirja Kansakunnan vaatettajat ei mainitse yritystä.
Helsingin Sanomien aikakone antaa sen verran tiedonripettä, että yrityksen sijainti selviää. Helsingin Neule Oy toimi osoitteessa Sturenkatu 9. Kuten Kaija Nenosen toimittama teos Herrasväen ja työläisten kaupunki kertoo, kyseessä on vuonna 1946 valmistunut asuintalo, jonka kivijalassa toimi vielä 1980-luvun alussa useita liikkeitä: Siivouspiste Oy, paperi- ja…
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se…
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin…
Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:…
Talonpoikaissäädystä valituiksi tulleille valtiopäivämiehilleen maksoivat tuomiokunnat päivä- ja matkarahaa. Palkkiot eivät olleet yhtenäiset, vaan ne vaihtelivat tuomiokunnasta toiseen. Vuoden 1867 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajien korvaukset olivat keskimäärin 10,6 markkaa päivältä.Edustajat joutuivat itse huolehtimaan valtiopäivien aikaisesta majoituksestaan ja kustantamaan ylöspitonsa saamallaan päivärahalla. Tilannetta kuvastaa hyvin edusmies Riihimäen kommentti Suomen Talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoista vuodelta 1897: "Mielestäni tulisi tässä kohden määrätä palkka sen keskimäärän mukaan, mitä useammilla valtiopäivillä edusmiehille on palkaksi määrätty. Viime valtiopäiväin aikana oli asianlaita toinen, kun ajat…
Seuraavista voisi löytyä tyylin ja aiheiden perusteella hengenheimolaisia:
Riikka Ala-Harja (esim. Tom Tom Tom), Juha Seppälä (esim. Supermarket), Tuuve Aro (esim. Harmia lämpöpatterista, Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Karmiina),Petri Tamminen (esim. kaikki teoksensa), Kreetta Onkeli (Ilonen talo, Beige), Hanna Hauru (Raaka, punainen marja, Eivätkä he koskaan hymyilleet) ja Maria Peura (Valon reunalla, On rakkautes ääretön). Jälkimmäiset kaksi ovat kirjoittaneet pohjoiseen Suomeen paikantuvaa proosaa. Murteella kirjoittavista ei tule yhtä absurdia ja groteskia huumoria tekevistä kotimaista proosavertailukohtaa mieleen, ulkomaisista suosittelen Daniel Harmsia.
Jos pidät Liksomin teosten monikulttuurisuudesta, niin listalta epäilemättä…
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
Suosittelen esimerkiksi seuraavia sarjoja:Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäretSally Green: SavuvarkaatLeigh Bardugo: Grishaversumi (ensimmäinen kirja Varjo ja Riipus)Ursula K. Le Guin: Maameren tarinatElina Pitkäkangas: Sang ja NarakaConn Iggulden: Suolan valtakunta (ensimmäinen kirja Darien)N.K. Jemisin: Murtunut maailma (ensimmäinen kirja Viides vuodenaika)Joe Abercrombie: Särkynyt meri (ensimmäinen kirja Vain puoliksi kuningas)J.S. Meresmaa: Mifonki (ensimmäinen kirja Mifongin perintö)Suomeksi on juuri ilmestynyt myös ensimmäinen osa Jennifer L. Armentroutin Veri ja tuhka -sarjaa, nimeltään Verestä ja tuhkasta. Toinen osa on tulossa näillä näkymin huhtikuussa 2025.
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³.
Valtioneuvoston kansliasta ja presidentin kansliasta saatujen tietojen mukaan
- ministereiden vapaa-aikana tapahtuvaa autoilua ei ole rajoitettu.
- presidentti: missään ei ole kielletty presidentin autolla ajoa. Hän voi myös mennä muunkin auton kyytiin kuin virka-auton. Junalla matkustus ei vaadi erikoisvaunua. Presidentti voi ajaa autoa julkisella tiellä.
Tarpeen mukaan voitte kysyä asiaa suoraan tasavallan presidentin kansliasta, jonne sähköpostiosoite on kirjaamo@tpk.fi
