Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma).…
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi.…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä…
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Kustantaja pyysi Linnalta saatesanoja romaanin takaliepeeseen. Linna luonnostelikin lyhyen takakansitekstin, mutta sekä kustantaja että kirjailija katsoivat viisaimmaksi jättää saatesanat julkaisematta.
Linnan marraskuussa WSOY:lle kirjeitse lähettämää tekstiä ei siis julkaisu edes Tuntemattoman sotilaan ensimmäisessä painoksessa.
Tällaisia olivat Linnan jo ennen julkaisemistaan vanhentuneet metafyysiset, filosofoivat pohdinnat [Yrjö Varpion luonnehdinta]:
"Mikä on nykyhetki? Pieni pala arkea, joka katkaisee iankaikkisuuden molempiin suuntiin jatkuvan juhlan. Huomisesta ylihuomiseen ja siitä eteenpäin alkaa yhä kasvaen kaunistuva tulevaisuus. Eilisestä toissapäivään ja siitä taaksepäin alkaa menneisyys, joka edetessään…
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science…
Youtubesta löytyy videoleike Pulse-ohjelmasta vuodelta 1999.
http://www.youtube.com/watch?v=YLvY0R-ZRns
Leikkeen kohdasta 2'12 alkaa klarinetin soittama jazzkuvio.
Jos tämä on etsimäsi, kyseessä on tuottaja Cajmeren miksaus house-artisti Dajaen kappaleesta "U got me up". Cajmere samplasi kappaleessen pätkän Hoagy Carmichaelin versiosta sävelmästä "Barnacle Bill the sailor" (1930). Dajaen/Cajmeren kappale on ilmeisesti julkaistu vain vinyyli-maksisinglenä, mutta Youtubesta sen löytää esim. hakusanoilla dajae u got me up cajmere remix.
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon…
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,…
Vaikka kirjailija Eikä päivä pääty -romaanin esipuheessa sanoo kirjansa nimeä И дольше века длится день "Pasternakin venäjäntämäksi Shakespeare-sitaatiksi", se on tosiasiassa lainaus Pasternakin viimeiseksi jääneeseen runokokoelmaan Когда разгуляется (1959) sisältyvästä runosta Единственные дни. Runo löytyy suomeksi Marja-Leena Mikkolan kokoamasta ja suomentamasta Pasternakin runojen valikoimasta Sisareni, elämä (Tammi, 2003) nimellä Ainutkertaiset päivät. Sen viides ja viimeinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Ja uneliaita viisareita / laiskottaa kääntyä taulullaan, / ja päivä on pitempi vuosisataa, / eikä syleily pääty milloinkaan." [kursiivi lisätty]
Pasternak käänsi venäjäksi kahdeksan Shakespearen näytelmää: Hamlet,…
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-…
Nino Rotan alun perin elokuvaan Romeo ja Julia (1968) säveltämä rakkausteema kulkee 3/4-tahtilajissa. Näin se tulkitaan myös Pentti Hietasen esittämässä lauluversiossa "Kun aika on", joka pohjautuu alun perin Larry Kusikin ja Eddie Snyderin sanoittamaan laulusovitukseen "A Time for Us".
Lähteet:
Suuri toivelaulukirja : musikaali, tv, elokuva. F-Kustannus Oy, 2015. S. 126 - 127.
"Kun aika on" (Fono.fi)
Ilmanpaine aiheutuu painovoimasta, toisin sanoen siitä, että Maan massa vetää ympärillä olevaa ilmaa puoleensa. Jos maapallolla ei olisi painovoimaa, ei siis olisi ilmanpainettakaan.
Toivottavasti moista ei koskaan tapahdu. Vahingossa ydinaseita ei varmaankaan voi laukaista, mutta kaikenmoiset kybersodankäynnin hyökkäykset ovat varmaan tässäkin mahdollisia. https://www.verkkouutiset.fi/itseaan-ruokkinut-tietokoneohjelma-oli-ajaa-neuvostojohdon-ensi-iskuun-ydinaseilla-1983-84-42559/#b7b8cb46
Myös ydinaseiden pelote on jatkuvasti muuttuva, kuten muukin sodankäynti. https://ulkopolitiikka.fi/lehti/2-2018/opas-pelonhallintaan/
https://www.maanpuolustus-lehti.fi/kiristyva-suurvaltakilpailu-korostaa-ydinaseiden-merkitysta/
Joukkotuhoaseiden valvontaa ja aseidenriisuntaa yritetään koko ajan edistää. https://um.fi/asevalvonta-ja-aseidenriisunta Toivottavasti pian saamme täyteen 50 allekirjoittajan rajan…
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä…
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena…
