Oletan, että etsit ehdotuksia nimenomaan englanninkielisinä käännöksinä. Olen siis yrittänyt pitäytyä kirjailijoissa, joita on käännetty englanniksi ja kirjoissa, joista painokset ovat saatavilla. Olen myös lähtenyt siitä olettamuksesta, että kyseiseen kirjastoon ei ole hankittu aiemmin yhtään suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja että etsitään nimenomaan kaunokirjallisuutta. Kaikki valinnat sijoittuvat 1900 -luvulle ja painopiste on nykykirjailijoiden tuotannossa.
Carpelan, Bo: Urwind. Carcanet, 1996. ISBN 1857542509
Fagerholm, Monika: Wonderful Women by the Water. Harvill Press, 1998.ISBN 1860462626
Haavikko, Paavo: Selected poems. Carcanet, 1991. ISBN 0856359149
Idström, Annika: My Brother Sebastian. Forest Books, 1991. ISBN 1856100022…
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,…
Scrabble on sanapelien klassikko, jossa kilpailijat yrittävät muodostaa satunnaisista kirjainlaatoista sanoja pelilaudalle. Netistä löytyy Scrabble Dictionary, josta voi tarkistaa onko keksimäsi sana Scrabble-kelpoinen. Wikipedian mukaan englanninkielisessä Scrabble-sanakirjassa on yli 100 000 hyväksyttyä sanaa ja sanakirjaa laajennetaan tarpeen mukaan kun uusia sanoja ilmaantuu. Suomenkielistä virallista sanakirjaa ei ole tehty.
Lähteet:
Scrabble Dictionary. https://scrabble.hasbro.com/en-us/tools (viitattu 4.10.2021)
Scrabble. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrabble (viitattu 4.10.2021)
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
Farkuissa ja t-paidoissa materiaali on tavallisesti puuvillaa johon on lisätty erilaisia keinokuituja. Pesuissa musta väri ajan kuluessa tapaa vääjäämättä jonkin verran haalistua. Vaatevalmistajat tuskin uskaltavat luvata täydellistä värinpitävyyttä tuotteilleen.
Mustien vaatteiden pesussa voi ainakin noudattaa hyviksi koettuja käytäntöjä: farkut käännetään nurinpäin, valitaan oikea pesuaine ja pesulämpötila, vältetään kuivausrummun käyttöä pesun jälkeen. Markkinoilla on myös mustille ja tummille vaatteille tarkoitettuja pesuaineita.
https://www.lily.fi/blogit/ma-material-girl/nain-pidat-mustat-farkut-mu…
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000828467.html
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen…
Tässä kirjavinkkejä toiveidesi perusteella:
Fantasiaa:
Eoin Colfer: Artemis Fowl -sarja
Marianne Curley: Muinainen taika
C.S. Lewis: Narnian tarinat
Ursula Le Guin: Maameren tarinat
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Thomas Taylor: Aaveranta-sarja
Dianne Wynne Jones: Liikkuva linna
Tyttökirjoja:
F. H. Burnett: Salainen puutarha
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Henna Helmi Heinonen: Miisa-sarja
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Teija Huusko: Alina-sarja
Tuija Lehtinen: Mirkka-sarja, Laura-sarja
Lisää vinkkejä voi etsiä Sivupiiri-sivustolta tai pyytää Kainetin Lukuopas-palvelusta.
Metakognitio, omaa ajattelua ja tiedollisia toimintoja koskeva tietämys tai uskomukset sekä näiden varassa tapahtuva oman ajattelun ja tiedonkäsittelyn ohjaus, valvonta ja säätely.
(Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten…
Napavaihteissa poljinvastukseen vaikuttava mekanismi on näkymättömissä vaihdenavan sisällä. Niissä voima välittyy vaihtoehtoisesti useiden erilaisten ratassarjojen kautta, joista kullakin on oma välityksensä.
Lähteet:
Fred Milson, Polkupyöräkirja
Rob van der Plas, Polkupyörän huolto
TEK : tekniikan tietokeskus. 6
Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi) löysin teoksen Tout Brel / Jacques Brel, 1982 (ISBN 2-264-01744-9 (nid.). Huomautustekstissä mainitaan seuraavaa: Jacques Brelin kaikkien laulujen sanat. Perusteellinen hakemisto sekä laulun nimen että alkusanojen mukaan. Lauluja on melkein 200, kaikki ranskankielisiä. Kirja löytyy Tikkurilan musiikkiosaston kokoelmista. Suomennoksia voit etsiä Helmetistä siten, että kirjoitat sanahaun kenttään Jacques Brel, valitset aineistoksi nuotti ja kieleksi suomi.
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
On mahdoton ottaa kantaa, avautuvatko ulko-ovet kaikkialla muualla maailmassa sisäänpäin. Googlettamalla löydän sivuja, jossa suomalaiset ovat huomanneet ulko-ovien avautuvan eri suuntaan kuin kotimaassa. Samassa yhteydessä mainitaan, että Suomessa paloturvallisuuden vuoksi järkevästi avautuvat ulospäin.
Paloturvallisuudesta löytyy Finlexistä E1 Suomen rakentamismääräyskokoelma . Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 https://www.finlex.fi/data/normit/37126/E1_2011-fi.pdf Siellä kirjoitetaan ulko-ovien avautumisesta näin:
10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä
10.6.1 Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan.
10.6.2 Poistumiseen…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla…