Alla on luettelo kaupan, tekniikan ja liiketalouden suomi-englanti-suomi-sanakirjoista, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1999 jälkeen. Kirjat ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, os. www.helmet.fi . Luettelon tiedot on tarkistettu Fennicasta, Suomen kansallisbibliolgrafiasta, os. https://finna.fi .
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän : Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, 2. uud. p. - Lisäp. 2005, Taloustieto, 1999
- Bisnes- ja it-sanasto suomi-englanti-suomi,WSOY 2006
- Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi
8. uud. p., Taloustieto 2002
- Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja / Elina Försti... [et al.]
2. laaj.ja uus.…
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
Tiedustelin asiaa Arvid Nordquist -yhtiöstä ja minulle vastattiin : Artistin nimi on Freja Drakenberg. Kapppaleen nimi on Tiny Grain (ruotsiksi Litet Frö).
Roomassa vaikutti Petronius Arbiter-niminen hoviherra, joka eli noin vuosina 26-66-jKr. Mikäli kirjailija Petronius on sama henkilö, on hänen romaaninsa Satyricon kirjoitettu siis joskus ennen vuotta 66 jKr. Satyricon ei ole säilynyt kokonaisena, mutta kaikki sen säilyneet osat on suomennettu vuonna 2003. Trimalkion pidot on osa tästä teoksesta. Se on sen verran itsenäinen kokonaisuus, että se on julkaistu myös erillisenä painoksena. Trimalkion pidot on suomennettu myös erillisenä vuonna 1945. Käännöksen teki Edwin Linkomies.
Satyricon mainitaan usein ensimmäisenä romaanina. Tämä on tietysti kiinni romaanin määritelmästä. Myös Cervantesin teos Don Quijote mainitaan ensimmäisenä romaanina. Katso esimerkiksi Harold Bloomin teosta Lukemisen…
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin.…
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,…
Jokainen kunnankirjasto (kaupunginkirjasto) päättää lehtien tilausperiaatteistaan itsenäisesti, mitään valtakunnallista linjaa tai määräystä ei ole olemassa. Kirjaston johtaja viime kädessä päättää kaikista kokoelmatyön periaatteista, myös lehtien tilaamisesta.
Kysyjän mainitsema tilanne on kuitenkin tuttu useimmissa kirjastoissa. Kirjaston on käytännön syistä hankalaa sallia asiakkaiden vapaasti tilata lahjalehtiä kirjastoon. Kysymyksessäkin mainittu ideologis-uskonnollinen tasapuolisuus on yksi näkökohta, mutta ei ainoa. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kovin suurelle lehtimäärälle, mikä usein pakottaa kirjaston itsensäkin keskittymään vain kaikkein kysytyimpiin lehtiin. Koska myös lahjoitetut vuosikerrat…
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin…
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,…
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut…
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
