Roland af Hällströmin ohjaama "Poika eli kesäänsä" kuvattiin ulkokuvien osalta F.E. Sillanpään syntymämökissä Myllykolussa, Hämeenkyrön Kierikkalassa.
Studiokuvien osalta kuvauspaikkana toimivat Kulosaaren studiot Helsingissä.
Kuvausajankohdaksi on mainittu kesä 1955.
Lisätietoja elokuvasta Elonetissä.
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
Kysy kirjastonhoitajalta palstalla on vastattu samaan kysymykseen 4.11.2003 näin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen sivulla 301.Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jopa narrimainen Honkajoki hauskuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Kirjassaan Jalon kansan parhaat voimat Jyrki Nummi toteaa Honkajoen kielitaituriksi, joka leikkii erilaisilla rooleilla ja jonka lääke toivottomaan tilanteeseen on huumori. Honkajoen parodiat ovat tavallista taitavampaa lööperiä, vaikka ne rakentuvatkin perinteisen sotilashuumorin ja anekdoottien varaan.
Lukemalla Tuntemattomaan sotilaan saat parhaan kuvan Honkajoesta.Tutkimisen arvoisia kirjoja ovat myös
Nils-Börje Stormbom:…
Kuormaajan kaltaiset koneet luokitellaan ajoneuvolain (1090/2002) 15 §:ssä moottorityökoneiksi. Traktorit ovat laissa oma ajoneuvoluokkansa. Sekä traktoreita että moottorityökoneita (max 60 km/h) saa ajaa traktorikortilla (T-kortti). Traktorin voi varustelulla muuttaa moottorityökoneeksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Ajoneuvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090#L2P15
https://ajokortti-info.fi/perustietoa-ajokortista/ajoneuvot-joita-saan-ajaa
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/traktori-varusteltuna-moottorityokoneeksi
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Sain apua Suomen Rautatiemuseosta, josta löytyy 1980-luvun Turisteja, jossa on sekä aikatauluja että myös mainoksia bussilinjasta. 1987 kirjassa on 18.15 Tukholman ja Göteborgin suuntaan lähtevää linja-autovuoro ja sitä liikennöivät Pohjolan Liikenne sekä oletettavasti ruotsalainen GDG Biltrafik AB.Jos ei ole kyse tuosta vuorosta, kannattaa kysyä lisää Rautatiemuseosta, https://rautatiemuseo.fi/ tai auto- ja tieliikenteen museo Mobiliasta, https://mobilia.fi/fi/museo/kokoelmat/Mobiliasta suositeltiin seuraavia kirjoja:Euroopan parasta bussiliikennettä, Kurkinen, Jari 2008Helsinki & Malmi & Maaseutu, Leinomäki, Pertti ym. 2015Linjavaunu: Bussiliikenteen tutkimusseura ry:n vuosikirjat
Koko kesän ajan ampiaispesän toukista huolehtineet työläiset jäävät syksyn tultua ikään kuin heitteille ja työttömiksi. Ne ovat tehtävänsä tehneet, niitä ei enää tarvita. Vailla päämäärää lenteleviä ampiaisia "alkaa pyöriä miltei joka puolella", niin kuin Juhani Itämies mainiossa pistiäiskirjassaan Paarman puremaa työläisarmeijan syksyistä tilannetta luonnehtii. Tämä lisää tuntuvasti törmäysriskiä ihmisten kanssa. Vain pesästä syntyneet uudet kuningattaret talvehtivat.
Lähde:
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi:
1)Thigpen, Corbett: Eevan kolmet kasvot(painokset vuosilta 1956, 1985). Kirjasta on myös elokuvaversio.
2)Chase, Truddi: Jänis ulvoo: Truddi Chasen 92 sivupersoonaa(1988). Nämä kirjat löytyvät ainakin Varastokirjastosta, josta ne on mahdollista saada kaukolainoina muihin kirjastoihin.
Aihepiirin liittvää kirjallisuutta ovat myös 3)Schreiber, Flora Rheta: Sybil. Kirjan Sybilillä on 12 eri persoonallisuutta.
4)Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta (1983).
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä…
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei ole teosta Viljaa ja voimaa. Oulun yliopiston kirjastossa se on ja paikallakin
tällä hetkellä.
Rouhiasten suvusta on teos:
Rouhiasten sukuseura 25 vuotta : suvun ja sukuseuran historiaa /koonnut Paavo S. Rouhiainen, 1988
Molemmat teokset ovat Oulun yliopiston kirjaston ns. Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelma on heillä varastossa, jossa käydään pari kertaa päivässä. Kannattaa soittaa ja pyytää hakemaan kirja etukäteen, puh. 553 3501.
Jääsken kihlakunnasta on olemassa kolmiosainen historia, julkaisija Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta
Osa 1: vuoteen 1700, ilmestynyt 1957,
Osa 2: Suuresta Pohjan sodasta 1860-luvulle, ilmestynyt 1976
Osa 3: 1860-1980, ilmestynyt 1992.
Tämän kirjasarjan kaikki…
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
Näissä kirjoissa on tietoa apostoli Filippuksesta:
Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat, 1996)
Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 1. (Raamatun tietokirja, 1989)
Raamattu ja sen kulttuurihistoria. 8. nide. (Otava, 1972)
Brownrigg, Ronald: The Twelve Apostles (Weidenfeld and Nicolson, 1974)
Kirjojen saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
HelMet-aineistohaun avulla voit etsiä myös muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Valitse esimerkiksi sanahaku ja kirjoita hakukenttään Raamatun henkilöt. Hakutulos on melko suuri, mutta viitteitä selaamalla voit löytää muitakin sopivia lähteitä.
Lisäksi seuraavilla www-sivuilla kerrotaan apostoli Filippuksesta.
http://www.traces-cl.com/apr00/apostoli.html
http://www.…
Puolivälierissä pudonneiden joukkueiden sijoitukset määräytyvät ainoastaan alkusarjan tulosten perusteella. Puolivälieräottelun tuloksella ei ole merkitystä.
Ensisijaisesti joukkueet laitetaan järjestykseen alkusarjan sijoitusten perusteella. Luonnollisesti mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tarvittaessa sen jälkeen katsotaan järjestyksessä pistemäärää, maalieroa, tehtyjä maaleja, ja ranking-järjestystä jonka pohjalta joukkueet on sijoitettu lohkoihin, jotta ero saadaan aikaan.
Lähde:
https://www.new-iihf.com/en/events/2018/wm/tournamentinfo/1727/tournament-info
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt…
Etsin Uudenkaupungin kirjastosta ja muista suomalaisista yleisistä kirjastoista, mutta saalis oli laiha. Viron kansalliskirjaston DIGAR-palvelusta löytyy vironkielisiä e-kirjoja myös vapaasti verkossa luettaviksi, https://www.digar.ee/arhiiv/et. E-kirjoja voi myös ostaa. Suomalaisten johtavien kirjakauppojen sivuilta en löytänyt vironkielisiä e-kirjoja, mutta asiasta kannattaa tiedustella kaupasta. Virosta löysin esim. Rahvaraamat-kaupan tarjoaa laajan kokoelman myytäviä e-kirjoja, https://www.rahvaraamat.ee/c/e-raamatud/4/et ja toimittaa tuotteita myös Viron ulkopuolelle.
Löysin DIGARin Makupalat.fi-hausta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=e-kirja…. Siinä on pari muutakin vironkielistä…
