Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Avioliittolaki 234/1929 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Käsittelytiedot HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+40/1927
HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE40-1927.pdf
Hallituksen esityksen alussa kerrotaan aikaisempi valmistelu
Valiokuntamietinnöt
LaVM 2/1928 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/LaVM2-1928.pdf
SuVM 3/1929 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SuVM3-1929.pdf
Aikaisempi valmistelu
HE 2/1921 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1921.pdf
ja
HE 10/1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE10-1922.pdf ja valiokuntamietinnöt
LaVM 5/1923 https://www.eduskunta.fi/pdf/…
Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau…
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy…
"Great balls of fire" on huudahdus, jolla ilmaistaan hämmästystä tai yllättyneisyyttä. Sitä ei siis kannata kääntää sanatarkasti. Vastaava suomalainen ilmaisu voisi olla vaikkapa "tuhat tulimmaista". Otis Blackwellin ja Jack Hammerin kirjoittamassa, Jerry Lee Lewisin tunnetuksi tekemässä laulussa ilmaisu esiintyy yhdessä toisen, samaa tarkoittavan huudahduksen "goodness gracious" kanssa.
The Phrase Finder: https://www.phrases.org.uk/meanings/great-balls-of-fire.html
Dictionary.com: https://www.dictionary.com/browse/goodness-gracious
Songfacts: https://www.songfacts.com/facts/jerry-lee-lewis/great-balls-of-fire
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin…
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16…
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Jäniseläimet (lagomorpha) jaotellaan kahteen heimoon: jäniksiin (leporidae) ja meillä tuntemattomampiin piiskujäniksiin eli pikoihin. Jänisten heimo jaotellaan ”varsinaisiin jäniksiin” (lepus) ja kaniineihin. Jäniksiin kuuluvista pitkäkorvista käytetään englannissa sanaa ”hare” ja kaniineista ”rabbit”.
Kaniinit eroavat jäniksistä monin tavoin. Kaniinit ovat mm. kooltaan pienempiä ja niillä on lyhyemmät korvat. Kaniinit ovat syntyessään jäniksiä avuttomampia, sillä ne syntyvät sokeina ja ilman turkkia. Lajit eroavat myös levinneisyydeltään ja elinympäristöiltään. Jänikset viihtyvät erityisesti tasangoilla kuten preerialla, tundralla ja savannilla. Kaniinien elinympäristöt taas ovat moninaisemmat.
Yhdysvalloissa elää lukuisia jänis- ja…
Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaa on tutkinut Juhani Sipilä. Väitöskirjan nimi on Maa luja, taivas korkia--Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja. Otava, Helsingissä, 2002, 480s., 21 cm, nid. ISBN 951-1-17919-5
Teos on niin uusi, että se ei vielä ole Vaasan kirjastossa (9.3.2002)
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 -osoitteesta voit seurata teoksen saatavuutta Vaasan (ja monen muunkin maakuntakirjaston) kokoelmissa.
Kaukopalvelu puh. (06)325 3561, 3253560
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston…
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." …
Kyseessä lienee sketsi ”Ilta kielipoliisin aluehälytyskeskuksessa”.
Sketsi saattaisi olla Helmet-kirjastoissa löytyvässä kymmenen CD-levyn kokoelmassa Alivaltiosihteeri : virallisuus täältä tähän 1990-2010 : pesunkestävimmät alkkarit. Emme valitettavasti pääse tarkastamaan asiaa, koska levyjä ei ole hyllyssä. Pääset varaamaan levyn sivulta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992359?lang=fin
Alla olevan sivun mukaan sketsi on cd:llä Alivaltiosihteeri virallisuus täältä tähän CD05
http://cdtrrracks.com/Alivatiosihteeri/Virallisuus%20t%E4%E4lt%E4%20t%E…
Satutuntiesitteisiin ja -julisteisiin on lipsahtanut väärä päivämäärä. Pahoittelemme virhettä. Pääkirjaston satutunti pidetään tänään (25.10.2010) maanantaina klo 18 Satuhuone Peukaloisessa. Tervetuloa!
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voisiko kyseessä olla Windowsille ja MacOS:lle vuonna 1999 julkaistu point and click -tyylinen seikkailupeli I spy spooky mansion? Se vaikuttaa täyttävän suurimman osan kuvailluista piirteistä: pelaajaa avustaa luurankohahmo, se sijoittuu kartanoon, ja siinä edetään pulmia ratkomalla. Ehkä kommenttiosiossa muut käyttäjät osaavat ehdottaa muita pelejä.
Aurelius Augustinuksen säilynyt kirjallinen tuotanto sisältyy täydellisimmässä laitoksessa 16 tukevaan niteeseen. Useimmat hänen teoksensa ovat syntyneet kiistakirjoituksina, vastauksina esille nousseisiin kysymyksiin tai sielunhoidollisiin tarpeisiin. Suomeksi ovat ilmestyneet: 1)Tunnustukset/Confessiones (viim. painos v. 2003), 2)Jumalan valtio 1/De civitate Dei (10 ensimmäistä kirjaa, kirjat 11-22 suomentamatta), 3)Henki ja kirjain/De spiritu et littera, 4)Herramme vuorisaarna/De sermone Domini in monte, 5)Usko, toivo ja rakkaus/De fide spe et caritate, 6)Saarnoja ja 7)Pääsiäispuheita. Osa suomentamattomista kirjoista on peräisin ajalta ennen hänen lopullista kääntymistään kristinuskoon (v. 386). On vaikea sanoa, missä hän on käsitellyt…
