Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Seuraavat kirjat voisivat olla mielenkiintoisia:
Rakkauden kerjäläinen : unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessa psykoterapiassa / Hymy Kankaanpää
Häpeähäkki : romaani mielenpimennoista / Tiina Pystynen
Ikuisen hämärän vaeltaja / Timothy Findley
Lisäksi kannattaa tutustua seuraaviin tekijöihin: Hayden Torey, Freud Sigmund ja Jung Carl.
Suden lapset on sijoitettu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan syvyyspsykologia 123.5 Tällä luokalla on myös mahdollista hakea Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi kohdassa kirjastoluokka. Aiheen kannalta muita hyviä luokkia ovat psykoterapia 618.4 ja psykoanalyysi 618.84. Luokitusjärjestelmä löytyy osoitteesta http://hklj.kirjastot.fi/
Suden lapset on asiasanoitettu sanoilla…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot…
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006…
Tiedustelin asiaa Arvid Nordquist -yhtiöstä ja minulle vastattiin : Artistin nimi on Freja Drakenberg. Kapppaleen nimi on Tiny Grain (ruotsiksi Litet Frö).
Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.
Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol.
Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'.
Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi…
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy…
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
Aku Ankan toimituksesta kerrottiin, että Sihi-juoma on englanniksi "Soda Pop".
Kuvia aiheesta löydät esimerkiksi teoksesta "Yrittänyttä ei laiteta. Barksin tarinoita suomen kielellä" (Helsinki Media 2001) Katso ko. teokseen sisältyvä tarina "Höyhensarjan mestari".
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin.…
Alla on luettelo kaupan, tekniikan ja liiketalouden suomi-englanti-suomi-sanakirjoista, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1999 jälkeen. Kirjat ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, os. www.helmet.fi . Luettelon tiedot on tarkistettu Fennicasta, Suomen kansallisbibliolgrafiasta, os. https://finna.fi .
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän : Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, 2. uud. p. - Lisäp. 2005, Taloustieto, 1999
- Bisnes- ja it-sanasto suomi-englanti-suomi,WSOY 2006
- Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi
8. uud. p., Taloustieto 2002
- Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja / Elina Försti... [et al.]
2. laaj.ja uus.…
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Etsitty kirja on Veikko Huovisen Lemmikkieläin : fantasia ihmisistäni (WSOY, 1966).
"A. Johnson on suunnattoman rikas. Hän asuu kukkulalle rakennetussa loistohuvilassa ja antaa työtä kahdellesadalle tuhannelle ihmiselle. Käytännöllisesti katsoen hän omistaa koko kaupungin, johon avautuu vaikuttava näkymä olohuoneen kymmenen metrin levyisestä ikkunasta. Mutta jotakin häneltä vielä puuttuu. Johnson haluaa ilmielävän ihmisen lemmikkieläimekseen katsellakseen häntä - ei pilkkahinnasta, sillä hän arvostaa ihmistä. Valinta osuu rutiköyhään Fr. Jacobiin, tarjous on ainutlaatuinen: 50 000 killinkiä vuoden palveluksesta, mukava lasiasunto ylellisen huoneiston keskellä, hyvä ruoka, viinaakin kolme desilitraa keskiviikkoisin. Jacob tienaisi enemmän…
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin…
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta
