Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Katolisessa kirkossa on viisi Susanna-nimistä pyhimystä. Susanna päivä oli 19.2 Suomen almanakassa vuonna 1706 ja Agricolan rukouskirjassa 1544. Susannan päivää vietettiin 11.8 vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Vuonna 2000 otettiin almanakkaan Susannan rinnakkaismuoto Susanne. Susannan lyhentymiä ovat Sanni ja…
Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-teoksen mukaan Serafiinan nimipäivä on 3.9. Heprealaisperäinen nimi merkitsee liekehtivää ja tulista.
Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa sanotaan myös, että katolisen kirkon pyhimysluettelossa on 29.7. legendaarinen pyhimys Serafina, josta ei ole varmoja tietoja, mutta hänen arvellaan eläneen 400-luvulla.
Suomessa juhlisin Serafinan nimipäivää 3.9.
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa oksymoron on määritelty:
"Retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ainakin näennäisesti ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa; kahden sanan paradoksi. Yleensä oksymoron muodostuu adjektiiviattribuutista ja sen pääsanasta, esim. "näkyvä pimeys", "polttava kylmyys" ..." artikkelin lopussa lukee: ks myös antiteesi, paradoksi.
Kirjoitin artikkelin pääasiat. Jos olet kiinnostunut koko artikkelista, kirjaa on esim. Turun kaupungin käsikirjastossa.
Anni Polvan Tiina-sarjassa on kaikkiaan 29 kirjaa:
1. Tiina. 1956
2. Tiina aloittaa oppikoulun. 1957
3. Tiina kesälaitumilla. 1958
4. Tiina toimii. 1959
5. Tiina ei pelkää. 1960
6. Tiinalla on hyvä sydän. 1961
7. Tiina epäilee Juhaa. 1962
8. Tiina seikkailee. 1963
9. Tiina on aina Tiina. 1964
10. Tiinan uusi ystävä. 1965
11. Tiina saa ehdot. 1966
12. Tiinastako näyttelijä? 1967
13. Tiinaa harmittaa. 1968
14. Tiinalla on hauskaa. 1969
15. Tiinaa ei ymmärretä. 1970
16. Tiinan ampiaiskesä. 1971
17. Tiinaa tarvitaan. 1972
18. Tiina joutuu sairaalaan. 1973
19. Tiinakin ratsastaa. 1974
20. Tiina ottaa vastuun. 1976
21. Tiinalle otetaan pikkusisko. 1978
22. Tiina ei löydä Tinttamaria. 1979
23. Tiina saa suukon. 1980
24. Tiina eksyy. 1981
25.…
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,…
Muistolause on kokonaisuudessaan:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Kysymäsi lause on ns. muistolause. Muistolauseet saattavat olla sellaisia, että joku on kuolinilmoitukseen tai adressiin muotoillut lauseen, jonka moni muukin on kokenut osuvaksi. Tällöin alkuperäisen lauseen tai värssyn sanoja tai kirjoittaja on jäänyt tuntemattomaksi. Muistoruno on saattanut muuttuakin alkuperäisestä tai se on osa jotakin runoa.
Latinan sanajärjestys on melko vapaa, muttei kuitenkaan mielivaltainen. Myös latinassa on erityisesti hyvässä asiaproosassa tietynlaisia konventioita sanajärjestyksen suhteen. Kirjoittaja voi kuitenkin painottaa tekstissään eri asioita sanajärjestystä vaihtelemalla. Lyhyt suomenkielinen johdatus aiheeseen löytyy Tuomo Pekkasen Ars grammatica -teoksesta (Gaudeamus).
Runoudessa taas sanajärjestys on usein proosaa vapaampaa, mikä johtuu pitkälti runomitallisista syistä. Latinassa eri runomitat perustuvat pitkien ja lyhyjen tavujen vaihteluun. Esimerkiksi daktyylisen heksametrin kaava on seuraava: –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏑⏑ | –X. Kaavassa "–" tarkoittaa pitkää tavua, "⏑" lyhyttä tavua, "⏕" joko yhtä pitkää tai kahta lyhyttä tavua, "X"…
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta…
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Madeleine Brentiltä on suomennettu seuraavat teokset:
Caterina, kalastajan tytär (Tregaron’s daughter, 1972)
Tuulentavoittelijan morsian (Moonraker’s bride,1974)
Vaihdokas (Kirkby’s changeling, 1976)
Valkoinen demoni (Merlin’s keep, 1979)
Vaaralliset naamiaiset (The long mascarade, 1983)
Kauriinkivi (The capricorn stone, 1984)
Kultainen perhonen (A heritage of shadows, 1985)
Elektran tytär (Stormswift, 1986)
Midzi, tulitukka (Golden urchin, 1987)
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se…
Ilmeisesti kyseinen runo on alun perin ilmestynyt (nimeltä mainitsemattomassa) kaupunginosalehdessä, josta sen on siteerannut poliittiseen pakinaansa Timo Roos Uusi aika -lehdessä, tai ainakin sen verkkosivulla, 11.11.2008. Myös sen mukaan runon tekijä on tuntematon. "Kanamainen hairahdus" kuuluu Roosin siteerauksen mukaan kokonaisuudessaan näin:
”Näin sattui parvessa kanojen/ eräs muuten muiden kaltainen/ oli saanut mainion laulutaidon/ sen parempi ei satakielen aidon/ ja taito tuo aivan yllättäen/ tuli esille piirissä kanalan väen/ kun kuultuaan radion oopperaa/ se alkoi matkia aariaa./ Vaan kukolta tuomion tuikean/ sai esitys aarian huikean/ sillä onhan nyt aivan sopimatonta/ näin että joukossa, jossa on monta/ ja muut vain osaavat…
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei valitettavasti löytynyt aiheesta kuin kaksi julkaisua:
Roos, Aale & Systä, Pekka: Yhteyskeskuskäsikirja: Call center, contact center, help desk ; perustaminen, kehittäminen, työskentely.
Helsinki : Help Desk Institute Nordic, 2001.
Halttunen-Sommerdahl, Riitta & Uskali, Seija: Vuosaaren call center (neuvontapalvelu) -toimintamalli ja arviointi.
Helsinki : Helsingin kaupunki, 1999.
Näissä kahdessa julkaisussa tosin todennäköisesti pitäydytään vain Suomen käytännöissä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyi seuraavanlainen julkaisu (kohdemaa lienee Ruotsi):
Informationsteknologikommissionen: Från callcenter till kontaktcenter : trender, möjligheter och…
Google-kääntäjän avulla löytyi Varnasta seuraavat valtuutetut Apple jälleenmyyjät (http://www.apcom.bg/www.apcom.bg/bul/buy/aar/index.html)
Юникомс Компютри Варна (Computers UNICOMS Varna)
Щанд iCenter Мол Варна (Stand iCenter Mall)
бул. Владислав Варненчик 186 (Vladislav Varnenchik 186)
етаж нула, щанд 8 (zero floor, stand 8)
www.iCenter.bg
Магазин и сервиз Юникомс (Shop and service UNICOMS)
бул. Владислав Варненчик 113 (Vladislav Varnenchik 113)
www.unicoms.net
Myös tällainen myyntipiste on Varnassa:
Магазин Фото Синтезис (Shop Photo Synthesis)
бул. Цар Освободител 24 (Blvd. Sam Osvoboditel 24)
(Червения площад) (Red Square)
www.photosynthesis.bg
Paikallisella puhelinoperaattorilla Globulilla on ilmeisesti kytkysopimus iPhonejen…
Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Kysymyksessä on suomalainen kansanruno Piilosilla:
Kitkat, katkat, pitkät matkat!
Sinä ja minä ja Hentun Liisa,
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.
Ympäri tuvan minua etsivät.
Eivät minua löytäneet.
Minä vain pankolla makasin.
Ettone, ettonet, ettana, ettane on tarkoittanut aterian jälkeistä ruokalepoa. "Ettone" on itämurretta, ja sen kantasanana on vanha germaaninen lainasana "eta", josta puolestaan johdetaaan ruotsin kielen "äta". Lähde: Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1. (1992).
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Virren pohjana on tuntemattoman englantilaisen kirjoittama lasten iltarukous. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1860 lastenlehdessä Varpunen muodossa:
Levolle laskeun, Luojani,
ole armias suojani,
sijaltani jos en nousisi,
ota taivaaseen tykösi.
Virsikirja 1938: 552, 1986: 563
Uudempi muoto kuuluu löytyy esim. Kotien rukouskirjasta (Lasten Keskus Oy, Helsinki 1991):
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
