Aivan yksiselitteistä syytä kirjojen lyhentämiselle tuskin on olemassa. Lyhentämistä on Suomessa harrastettu luultavasti ainakin tuolta 1950-luvulta lähtien. Kirjaa on saatettu lyhentää sen suomennusvaiheessa, jolloin alkukielinen ja käännetty versio eroavat. Toisessa vaihtoehdossa ensimmäinen suomennos noudattaa alkuperäistä teosta, mutta myöhemmin kirjasta tehdään markkinoille vielä lyhennettykin versio. Näin ollen yksi ja sama teos saattaa löytyä suomennettuna sekä "pitkänä" että "lyhyenä". Myös selkokirjoja voisi pitää yhdenlaisena esimerkkinä lyhentämisestä. Syyt kuinka paljon ja miksi kirjaa lyhennetään vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esim. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jotkin lyhennelmät perustuvat puhtaasti…
Tuo 4622 markan summa voi tarkoittaa 1990-luvun markoiksi muunnettua summaa. Kirjassa: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan on suuntaa antava esimerkki sivulla 87: "Cunard-linjan laivalla saattoi vuonna 1910 matkustaa Hangosta Bostoniin 246 markalla eli (1990 luvun markoissa) noin 4300 markalla. Paremman matkustusluokan mukavuuksista joutui tietenkin maksamaan lisähintaa. Amerikassa matka tulosatamasta kauemmas sisämaahan saattoi lisätä kuluja huomattavasti.
Kero, Reino: Suureen Länteen... (1996).
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Siirtolaisen_opas_1926.pdf
Siirtolaisen opas valtameren takaisiin maihin (1926).
Siinä mainitaan s. 58 mm.:”Yhdysvaltoihin ja Kanadaan maksavat 1-10 vuoden ikäiset lapset puolet…
Noin laajaan kysymysryppääseen en itse pysty vastaamaan kohtuuajassa, mutta osittain pystynen kyllä.Muita kysymyksiä voisi kysyä vaikka uudelleen tällä palstalla. Mutta liekö sellaista tietokantaa joka kattaisi koko maan yleisten kirjastojen lainaustilanteen tietyltä kokoelmanosalta? Hain Helmet -kirjaston tietokannasta elämäntaito- ja elämäntaito-oppaat - asiasanoilla asiasanoitettuja tietokirjoja, jotka on lainattu tämän tai viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja sain vastaukseksi 9217 kirjaa. Kuluvana vuonna eniten lainatuimpia näyttivät olevan:
Peterson, Jordan B., kirjoittaja.
12 elämänohjetta : käsikirja kaaosta vastaan / Jordan B. Peterson alkusanat Norman Doidge …
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta…
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Puolalainen wikipedia tarjoaa seuraavat lukemat
49 00 N Opołonek-vuoren huippu
54 50 N Jastrzębna Góra
14 07 E Osinów Dolny Oderin laakso
24 09 E Zosin-kylä Ukrainan rajalla
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä…
Rikoslain 24 luku säätää kotirauhan rikkomisesta näin:
Joka oikeudettomasti
...
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Vastaavanlaisesta tilanteesta voi lukea Turun Sanomien artikkelista muutaman vuoden takaa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/134689/Naapuria+metelilla+kiusanneelle…
Jos kysymyksessä siis on kotirauhan häirintä, ota yhteys poliisiin. Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista.
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy…
Aurinko- ja kevätmies on suora käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta sol-och-vår-man, joka tarkoittaa naistennarraajaa, avioliittohuijaria – siis samaa kuin auervaara pienellä a:lla kirjoitettuna suomen kielessä. Sana löytyy ruotsin kielen sanakirjoista yhteen kirjoitettuna ilman väliviivoja: solochvårman. On olemassa myös verbi solochvåra, joka tarkoittaa siis huijaamista ja petkuttamista avioliittolupauksin. Nationalencyklopedins ordbokin mukaan ilmaus juontaa juurensa kontaktipalstan ilmoituksessa käytetystä nimimerkistä. ” Aurinko ja kevät”… mitkäpä sen otollisemmat olosuhteet naisten tunteisiin vetoamiseen ja pään pyörälle saattamiseen vaikka niinkin pahasti, että uhri tulee luvanneeksi omaisuutensa hurmurille!
Ruben Oscar Auervaara…
Kokoelmistamme löytyy avioero-hakusanalla 66 tietoteosta.
Kaikkia on tässä yhteydessä mahdotonta luetella, mutta tässä muutama uudempi ja kotimainen teos aihepiiristä :
Määttä, Kaarina : Avioeron tuska ja helpotus (2002)
Pettilä, Ulla :Eron vaiheet : opas eroaville ja eroavien auttajille (2001)
Lehmusvaara, Lotta :Erossa ja elossa (1996)
Nainen ja ero : kertomuksia parisuhteen päättymisestä (2003)
Monissa terapia/keskustelupiireissä on käytetty myös teosta (käännetty suomeksi 1993 - toinen painos 1996)
Fisher, Bruce : Jälleenrakennus : kun suhteesi päättyy.
Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kuvakirjat ja runot:
Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus)
Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot)
Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan
Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen)
Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta
Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta
Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta
Higginson: Kiukkupussit
Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit)
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu?
Jones: Tunteet
Kanto: Perttu…
Valitettavasti näyttäisi siltä, että kysymäänne teosta on saatavilla vain Yhdysvalloista. Teillä on mahdollisuus tehdä kaukolainapyyntö kirjasta joko paikan päällä jossain Helsingin kirjastossa tai nettiosoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm
Kaukolaina Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa 130 mk + 5 mk varauskuluja.
Akateemisen kirjakaupan kautta voi tilata ja ostaa kirjan itselleen, hinta on kuulemma kuluineen n. 250 mk, ja toimitusaika 4-6 viikkoa. Lisätietoja esim. Aleksanterinkadun toimipisteestä numerosta 09-1214322.
Kirja on tilauslistallamme, josta ei ole vielä tehty valintoja. Välitän toivomuksesi eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintatoivomuksia tällä lomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Rakkausrunoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi Kirjoita aihehakuun rakkausrunot.
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille…
Tässä olisi lista kirjoista, joissa käsitellään ylisukupolvista traumaa.
Anna Takala: "Sinä olet suruni" (Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414078?lang=fin
Olli Jalonen: "Poikakirja" (Teoksessa viitataan hienovaraisesti siihen, että 60-luvun poikia kasvattavat sodan kokeneet miehet. Paitsi isät, myös miesopettajat ovat sotaveteraaneja.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1960731?lang=fin
Art Spiegelman: sarjakuvaromaani "Maus":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc75e3fde-…
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The…
Ehdottaisin kirjaa:
Perrault, Charles ja Postma, Lidia: Peukaloinen, WSOY 1983.
Kirja on tosin 80-luvulla ilmestynyt mutta kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta vanha. Tosin siinä on useamipia lapsia (sisaruksia), mutta kuvaamasi sivu on juuri samanlainen. Ainakin kannattaa tarkistaa asia, kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos haluat vielä tutkia asiaa eteenpäin, voisit vierailla Tampereella sijaitsevassa Lastenkirjainstituutissa.Heillä on myös hieno tietokanta lastenkirjoista osoitteessa www.lastenkirjainstituutti.fi.
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia.…
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
