Hei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Käännyimme asiassa alan tutkimuslaitoksen Åbo Akademin asiantuntijan puoleen ja kysyimme
häneltä. Hän vastasi, että suola ei tule loppumaan merestä, koska suolaa huuhtoutuu kallio- ja maaperästä mereen veden mukana,
eikä sitä poistu merestä niin paljon, että se loppuisi tai edes vähenisi.
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta…
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova…
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Terveen koiran vedentarve vuorokaudessa on noin 0,5dl / painokilo, kuumana päivänä vedentarve voi lisääntyä. Jos koira juo yli 1dl vettä painokiloa kohden päivässä on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin mahdollisen sairauden poissulkemiseksi.
https://evidensia.fi/hoitovinkit/nain-paljon-koirasi-tulisi-juoda/
Koirien virtsaaminen ei ole ainoastaan täyttyneen rakon tyhjentämistä vaan virtsaaminen on koirille myös viestintää. Hajuviestit kertovat koirille muiden alueen koirien liikkeistä ja olotilasta, onko esim. narttukoiralla juoksuaika lähestymässä.
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/miten-koira…
Noin 40 vuoden koiranpitokokemuksella sanoisin kysyjän olevan oikeilla jäljillä arvelussaan. Omista koiristani osa…
Seuraavat kirjat voisivat olla mielenkiintoisia:
Rakkauden kerjäläinen : unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessa psykoterapiassa / Hymy Kankaanpää
Häpeähäkki : romaani mielenpimennoista / Tiina Pystynen
Ikuisen hämärän vaeltaja / Timothy Findley
Lisäksi kannattaa tutustua seuraaviin tekijöihin: Hayden Torey, Freud Sigmund ja Jung Carl.
Suden lapset on sijoitettu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan syvyyspsykologia 123.5 Tällä luokalla on myös mahdollista hakea Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi kohdassa kirjastoluokka. Aiheen kannalta muita hyviä luokkia ovat psykoterapia 618.4 ja psykoanalyysi 618.84. Luokitusjärjestelmä löytyy osoitteesta http://hklj.kirjastot.fi/
Suden lapset on asiasanoitettu sanoilla…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään."
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta…
Hei Heidi,
tässä sinulle muutama vaihtoehto, jossa lukija voi ratkaista kirjassa olevaa arvoitusta. Valitettavasti täällä Oulunsalon kirjastossa ei näistä ole yhtään paikalla, joten en voi tarkistaa, mikä niistä olisi kyseessä.
Kummitusmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä (Karisto 1994); Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? (Karisto 1992)
Yksi mahdollinen voisi olla Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992. Sokal:Hiljaisuus, murha! Chaland, Yves: Katkaistu käsi Goffin, Alain: Luciferin merkki Dodo: Varjojen soturit. Näitä kaikki kyseessä olevia kirjoja on muutamassa Outi-kirjastossa jäljellä, voit tehdä varauksen joko verkkokirjastossa tai paikan päällä kirjastossa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea tunnistaa kysyttyä yritystä.
Vastaajan ulottuvilla on joitakin 1920- ja 1930-luvun yrityshakemistoja, joista ainakin seuraavia mahdollisuuksia.
FINNISH DIRECTORY OF MANUFACTURES, MERCHANTS AND SHIPPERS 1932 / julk. Suomen vientiyhdistys, 1931
trikootavaroita: Ester Honkanen, Juho Linnamo (Karjalankatu 23), G. That
tehdasmaisesti valmistettuja pukuja: Karjalan puku (Brahenkatu 24), Puku-Keskus (Kannaksenkatu 29), J. A. Rissanen/Merchant (liike Pohjolankatu 3)
paitoja, kauluksia, alusvaatteita: A. Himanen (Brahenkatu 17),
korsetteja: Hilma Rouvinen
turkikset ja päähineet: Kotimaan lakkitehdas (Tienhaara, myymälä Pohjolankatu 1), Juho Linnamo (Karjalankatu 23), Suomen lakkitehdas (Koivistonkatu 1)…
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva…
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman…
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään…
Etsimäsi on oikealtakin nimeltään Kettusaari. Kuunnelma on alunperin Lea Pennasen saturomaani. Kirjan ja kuunnelman päähenkilönä seikkailee ketunpentu Ruusukorva Solomon, jonka turkki on ruusunpunainen ja joka syö vain ketturuohoa ja apilaa, ei lainkaan lihaa.
Kirjana Kettusaari löytyy monista kirjastoista, mm. Nastolasta. Kuunnelmaversiokin on muutamissa kirjastoissa, mm. Lahden kaupunginkirjastossa, tosin ainoastaan c-kasetilta kuunneltavana vuodelta 1985.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa…
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Laulu mustasta korpista löytyy Pirkko Saision Slava! Kunnia -näytelmätekstistä, joka julkaistiin kirjana 2015 (ntamo ja Suomen Kansallisteatteri). Nuotteja siinä ei valitettavasti ole.
Näytelmän koko nimi on Slava! Kunnia : oligarkkien ooppera ja se kertoo Venäjästä. Saision näytelmä Homo! esitettiin Kansallisteatterissa 2011 ja se puolestaan käsitteli seksuaalisia vähemmistöjä.
Laulu mustasta korpista oli tosiaan unohtumaton esitys Juha Mujeen ja Puntti Valtosen esittämänä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
