Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Ehdottaisin kirjaa:
Perrault, Charles ja Postma, Lidia: Peukaloinen, WSOY 1983.
Kirja on tosin 80-luvulla ilmestynyt mutta kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta vanha. Tosin siinä on useamipia lapsia (sisaruksia), mutta kuvaamasi sivu on juuri samanlainen. Ainakin kannattaa tarkistaa asia, kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos haluat vielä tutkia asiaa eteenpäin, voisit vierailla Tampereella sijaitsevassa Lastenkirjainstituutissa.Heillä on myös hieno tietokanta lastenkirjoista osoitteessa www.lastenkirjainstituutti.fi.
Sota-sanalle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sota on "suurten yhteisöjen (vars. valtioiden) välinen organisoitu aseellinen taistelu".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sota?searchMode=all
Lisää sota-sanan määrittelyn hankaluudesta voit lukea seuraavasta Yle:n jutusta:
https://yle.fi/uutiset/3-7379346
Etninen puhdistus taas tarkoittaa yhden (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän suunnittelemaa tarkoituksellista politiikkaa, jossa toisen (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän siviiliväestö poistetaan väkivaltaisin ja terroristisin keinoin tietyiltä alueilta.
https://www.un.org/en/genocideprevention/ethnic-cleansing.shtml
Englanninkielisessä wikipediassa on listattu…
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Tietokannoista löytyi joitain aiheeseenne toivottavasti hyvin liittyviä opinnäytetyö- ja artikkeliviitteitä. Niitä voi saada lähikirjastoon kaukolainaamalla. Kysy kaukolainapalvelusta lähikirjastosta.
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Mickelsson, Pia, Apprentissage en deux langues au niveau universitaire : études bilingues à Turku/Åbo. [Turku], 2001. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Internationale Germanistische Konferenz "Kontaktsprache Deutsch" (2001), Beiträge der Internationalen Germanistischen Konferenz "Kontaktsprache Deutsch IV" in Nitra, 19.-20. Oktober 2001 / Csaba Földes, Stefan Pongó in Zusammenarbeit mit Hans-Werner Eroms und Hana Borsuková (…
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero.
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.).…
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Pelkistäen laulussa lauletaan tytöstä, joka välittää vain pojista joilla on rahaa ja jotka antavat hänelle tavaroita. Hän on siis material girl eli "tavaratyttö".
Laulun vaiheista löytyy tietoa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Material_Girl
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli…
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika…
Tämä kirja on Antti Leikaksen Tonttu - mies häviää (Jalava, 2026). Ratamo-kirjastojen alueelta kirjaa löytyy tällä hetkellä Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.Yleisemmin voidaan puhua lipogrammeista silloin, kun teoksesta on jätetty tarkoituksella pois jokin kirjain. Tunnettu esimerkki tästä on Georges Perecin kirja Häviäminen (Teos, 2023). Kyseisestä teoksesta puuttuu kokonaan e-vokaali. Muita samanhenkisiä kokeiluja ovat esimerkiksi Mark Dunnin Ella Minnow Pea ja Sami Liuhdon Sotaanlähtö (ntamo, 2015). (ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/lipogrammi)Jatkokysymyksesi on laaja, ja voidaan sanoa, että modernismin ajan kirjallisuudessa esiintyy paljonkin erilaisia kielikokeiluja, esimerkkeinä mm. dadaismi, lettrismi ja language-runous.…
