Interlineaarisessa tekstissä on jokaisen alkukielisen sanan alla sama sana käännettynä jollekin tutulle kielelle. Tämä helpottaa lukemista alkukielellä, siis kreikaksi, kun kyse on Uudesta testamentista. DigiNovum /Novumin ( Uusi testamentti selityksin) tietokoneversio sisältää mm. Uuden testamentin kreikka-suomi interlineaarisen käännöksen. Se on ostettavissa verkosta esim. osoitteessa http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=4206 tai http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=7… tai suoraan täältä http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=42
Perinteisessä kirjamuodossa on 1980-luvulla ilmestynyt Novum 1-5. Uusi testamentti selityksin. (Raamatun tietokirja, 1980-1984). Se rakentuu kreikkalaisen ja…
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,…
Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi.
+0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä.
Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
Hei,
Moni muukin on pohtinut asiaa:
Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990207/erik/990207er06.ht…
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990221/erik/990221er10.ht…
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen…
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi…
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän.…
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee…
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’…
Niin aikaisin on alkujaan pelimannikappale, johon Jukka Kuoppamäki teki sanat Ankin levyversiota varten. Nuotti löytyy teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 (ISBN: 9524610906).
Ankin valssi on suomennos Bill Evansin kappaleesta Waltz for Debby. Suomenkielistä nuottia ei laulusta kuitenkaan ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Englanninkielinen nuotti on mm. teoksissa Uusi lukion musiikin aika 2 (ISBN: 9510200743) sekä Real Vocal Book European Edition Volume 2 (ISBN: 9781847729705). Sanat voi kuunnella Ankin kokoelma-cd:ltä Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner, 2008).
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä…
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9.
Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan.
Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&…
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/…
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
”Satu” on suomalainen nimi, joka perustuu vastaavaan yleiskielen sanaan (’tarina, kertomus’). Nimeen on otettu ilmeisesti mallia ruotsalaisesta nimestä ”Saga”, jonka merkitys on sama kuin suomen ”Sadun”. Yleiskielen sanan ”satu” alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta se saattaa olla johdos verbistä ”sataa” (’pudota’) tai ”sattua” (’tapahtua’). Ensimmäiset Sadut kastettiin 1900-luvun alussa, ja almanakkaan nimi pääsi 1950. Suosionsa…
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
