Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Hei,maatuskoiden valmistus aloitettiin Venäjällä 1800-luvulla. Ensimmäisen prototyypin teki Sergei Malyutin, jota pidetään venäläisen tyylin perustajana. Tämän jälkeen lelujenvalmistaja Vasiliy Zvezdochkin alkoi veistämään nukkeja puusta ja ne saivat nykyisen nimensä maatuska. Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu Fukuruma. Lähteet: Maatuskojen historiaa - Suomi-Venäjä-SeuraMaatuskoja - Kotus
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Kyseessä on mitä todennäköisimmin komediasarja Hynttyyt yhteen, jota esitettiin MTV3:lla v. 1991-95. Pääosissa olivat Eija Vilpas (Vappu) ja Hannele Lauri (Virpi). Wikipediasta löytyy sarjaa käsittelevä laaja artikkeli juonikuvioineen. Toisella kaudella eli keväällä 1993 Vappu palkkaa vasta perustamaansa ravintolaan vietnamilaisen miehen tarjoilijaksi (ja myös majoittaa tätä luonaan) – olisikohan se hän, jota on perehdytetty karjalanpiirakan leipomisen saloihin? Näin tarkkoja tietoja juoniselostuksesta ei löytynyt eikä jakson numerokaan siitä selviä. Sarja on kuitenkin julkaistu DVD:inä, joten niitä katsomalla asia selviäisi. Kyseinen jakso sisältyy joko ensimmäiseen tai toiseen DVD:hen: Hynttyyt yhteen – Uus elämä (v.1991-93) tai Hynttyyt…
Jukka Virtanen ja Juha Vainio ovat suomentaneet englantilaisen joululaulun The twelve days of christmas nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Sanat löytyvät useista joululaulukokoelmista, esimerkiksi Joululaulujen helmiä, Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua, Suuri toivelaulukirja 10.
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin…
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
Kirja voisi olla joko Vihreä Varis- tai Kontakti-sarjasta. Ainut konkreettinen
nimiehdotus on Kaisa Ikolan Kontakti-sarjaan kuuluva "Lauran kevätlukukausi".
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin…
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle…
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Aloitan kysymyksen lopusta, koska sieltä löytyy ehto "suomennoksen pitäisi olla ennen vuotta 1957". Arveleekohan kysyjä, että suomennosta saisi käyttää vapaammin, jos se on julkaistu ennen vuotta 1957? Jos näin on, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen: runon suomennoksen tekijänoikeudellinen suoja ei riipu julkaisuvuodesta vaan kääntäjän kuolinvuodesta (70 vuotta siitä laskettuna). Aale Tynni kuoli 1997, joten hänen suomennoksensa vapautuvat vasta vuoden 2068 alussa. Toisaalta jos käännöstä tarvitaan sitaattina - vaikkapa kuvastamaan 1950-luvun alun henkistä ilmapiiriä -, siihen voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22. Valitettavasti kysymyksessä ei tätä käyttötarkoitusta ole tarkemmin määritelty, joten asia jää avoimeksi.…
Kannattaa katsoa ja kysyä esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta:http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Nelli-tiedonhakuportaalista puolestaan pääsee tutkimaan eri kirjastojen tarjontaa ja viitetietokantoja. Portaaliin pääsee esimerkiksi Helsingin yliopiston sivujen kautta:http://www.nelliportaali.fi/V?institute=HY&portal=HY&new_lng=fin
Tai suoraan täältä: http://www.nelliportaali.fi
Helka-haku Helsingin yliopistojen kirjastoihin sanahaulla "lehdistö" tuottaa ainakin runsaasti viitteitä, mutta niiden relevanttiutta on tietenkin hankala arvioida opinnäytesuunnitelmaa sen tarkemmin tuntematta:
https://finna.fi
Ainakin Helsingin yliopiston kirjastoissa tehdään ennakkotilauksesta myös laajoja tiedonhakuja, tosin maksusta…
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
