Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutama video Yhdysvalloista: Florida (Matkalla maailmalla -sarja) ja Alaska (National geographic -sarja). Yhdysvaltojen kulttuurista löytyy mm. seuraavat kirjat: Modern American culture: an introduction (1993), Neil Campbell: American cultural studies: an introduction to American culture (1997).
Muita Yhdysvaltoja koskevia englanninkielisiä kirjoja löydät hakemalla Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1136798880&ulang=…
asiasanalla kulttuuri ja asiasanalla Yhdysvallat ja valitsemalla kieleksi englanti. Voit myös hakea luokalla 48.312 ja yhdistämällä kieleksi englanti. Luokka löytyy valikosta. Suurin osa näistä kirjoista on matkaoppaita. Historiaa…
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,…
Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Jokainen kunnankirjasto (kaupunginkirjasto) päättää lehtien tilausperiaatteistaan itsenäisesti, mitään valtakunnallista linjaa tai määräystä ei ole olemassa. Kirjaston johtaja viime kädessä päättää kaikista kokoelmatyön periaatteista, myös lehtien tilaamisesta.
Kysyjän mainitsema tilanne on kuitenkin tuttu useimmissa kirjastoissa. Kirjaston on käytännön syistä hankalaa sallia asiakkaiden vapaasti tilata lahjalehtiä kirjastoon. Kysymyksessäkin mainittu ideologis-uskonnollinen tasapuolisuus on yksi näkökohta, mutta ei ainoa. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kovin suurelle lehtimäärälle, mikä usein pakottaa kirjaston itsensäkin keskittymään vain kaikkein kysytyimpiin lehtiin. Koska myös lahjoitetut vuosikerrat…
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen…
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Klikkaa Helsingin Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi kohtaa Nuortensivut ja sieltä linkkiä Pakko lukea-osasto. Näin saat kolmentoista suositun kirjan listan ja näiden kuvailut. Nuortensivuilta saat muitakin hyviä lukuvinkkejä.
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :…
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
Turuntie 82 A on Mannerheimintie 110, koska Turuntie 78 oli Mannerheimintie 106:ssa ja Turuntie 86 Mannerheimintie 114:ssä. Nykyinen Mannerheimintie syntyi 4.6.1942 marsalkan 75-vuotispäiväjuhlallisuuksien yhteydessä, kun entinen Heikinkatu (Erottajalta postitalolle ja Turuntie yhdistettiin.
LÄHDE: Helsingin kadunnimet. - 1970.
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)…
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen…
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est…
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan…
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän…
Colosseumin ulkoseinän lukuisat kolot ovat pääsiassa syntyneet aikojen kuluessa, kun kiviä yhdessä pitäneitä pronssisia tai rautaisia kiinnikkeitä on hakattu irti ja varastettu. Colosseum oli myös päällystetty marmorilla, ja osa koloista on varastettujen marmorilaattojen kiinnityspaikkoja.
https://tomaattijatrevi.wordpress.com/2014/01/10/colosseum-flaviusten-a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum
http://vihrealtakukkulalta.blogspot.fi/2014/03/colosseum-paketissa.html
