Laulaja, jonka polvet rakkaus sai 1970-luvun alkupuolella notkumaan, ei ollut kukaan sen aikaisista naislaulajistamme, vaan Johnny (Liebkind). Ihanaa elämää julkaistiin vuonna 1973 hänen Ai-jai-jai-singlensä B-puolena ja se oli mukana myös samana vuonna ilmestyneellä Jonglööri-albumilla.
Ihanaa elämää - Coconuts from Congoville - YouTube
Kiinan väkiluvun kasvusta on laadittu useita erilaisia arvioita. Ne ovat riippuvaisia siitä, kuinka väestönkasvukehitys jatkuu. Osoitteesta http://esa.un.org/unpp/ saa esiin YK:n esittämiä arvioita Kiinan väkiluvusta vuonna 2050. Matalimman ennusteen mukaan Kiinan väestönkasvu kääntyisi laskuun, ja sen väkiluku olisi noin 1 237 miljoonaa vuonna 2050. Jos tahti pysyy samana kuin nyt, väkiluku tulisi olemaan noin 1 383 miljoonaa. Korkeimmassa ennusteessa puolestaan Kiinan väkiluku kohoaisi suunnilleen 1 617 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2010 väestöarvio on 1 354 miljoonaa, joten tulevaisuuden ennusteita voi suhteuttaa siihen.
Osoitteesta http://esa.un.org/unpd/wup/unup/index.asp?panel=1 voi katsoa YK:n arviota eri maiden…
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,…
Tallennuksen laatu vaikuttaa siihen paljonko tilaa ohjelma vie, joten tarkkaa lukua ei voi sanoa.
Kuluttajaviraston sivulla on seuraavasti: 80 Gt:n (gigatavun) kiintolevylle mahtuu noin 30-40 tuntia ohjelmia ja 200 Gt:n kiintolevylle noin 100 tuntia.
Kiintolevyllesi mahtuisi tuon perusteella noin 80 tuntia tv-ohjelmia.
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai…
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja…
Hei
OverDrive avautuu asiakkaille elokuun alussa ja tuolloin kirjautuminen onnistuu kirjastokortin numerolla.
Lisätietoja:
helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/Ekirjoja_ja_aanikirjoja_englanniksi_ja_r(1192)
Tämä on melko laaja kysymys. Minusta lukiolaiset voivat lukea nuorten kirjojen lisäksi melko lailla samoja kirjoja kuin aikuisetkin.
Hankinnat voisi tehdä niin, että pyytää kustantajilta syksyn 2011 ja kevään 2012 kirjakatalogit ja valitsee niistä.
Vantaan kirjasto on suunnitellut kirjallisuusdiplomit koululaisille. Heidän nettisivultaan voi käydä katsomassa, mitä he suosittelevat lukiolaisille. Osa näistä kirjoista on vielä myynnissä kirjakaupoissa. Klikkaa diplomi 5 lukiolaisille täältä:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjallisuusdiplomit
Netistä löytyy myös Netlibris-sivut, joka on verkossa toimiva koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekti. Sieltä löytyy myös kirjavinkkejä lukiolaisille http://db4.oph.fi/haut/netlibris/…
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi saattaisi olla Douglas Hillin Klydor-trilogian ensimmäinen osa Avaruuden vangit (Jalava, 1984).
Asutushallintovirasto karkottaa ryhmän sopeutumattomia nuoria maapallolta kaukaiselle Klydorin planeetalle. Klydorille laskeuduttaessa nuoria kuljettavassa rahtialuksessa tapahtuu räjähdys, ja vain osa matkustajista selviytyy hengissä. Yksi eloonjääneistä, Samella-niminen tyttö, alkaa kärsiä kovasta päänsärystä heti nuorten astuttua sukkulan ulkopuolelle.
Klydorille karkotettujen nuorten tarina jatkuu kirjassa Klydorin luolat, mutta trilogian kolmatta osaa Colsec rebellion ei ole julkaistu suomeksi.
Helsingin yliopiston kirjasto pitää yllä Suomaa, Suomalaisten verkkolehtien luetteloa:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Lehdet on järjestetty sekä aakkosiin että alan mukaan. Voit hakea myös suoraan lehden nimen, julkaisijan tai ISSN:n mukaan.
Ulkomaisia verkkolehtiä löytyy mm. täältä: http://www.abyznewslinks.com/
Luetteloita verkkolehdistä on koottu Hämeenlinnan Makupaloihin: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot
Hyvä pohdiskelija! Suosittelen sinulle luettavaksi F.M Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Siinä lakitieteen ylioppilas Raskolnikov pohtii hieman samankaltaisia kysymyksiä ahtaassa komerohuoneessaan. Kenellä on oikeus kulkea jättiläisen askelin? Mikä on kenenkin olemassaolon tarkoitus?
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-…
Mahtaisiko kyseessä olla Paula Mattilan kertomus Hutilus.
Tarina on julkaistu Mattilan teoksessa Päivänpaisteisia satuja, Karisto, 1949 ja Lasten joulukirjassa, 56, Karisto, 1966. Molemmat kirjat löytyvät Pasilan kirjavaraston kokoelmista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ , http://www.helmet.fi/
Hutilus kertoo tytöstä, joka on varsin ahkera ja nopea toimissaan, mutta "kuitenkin oli kaikki, mitä hän teki, niin hutiloitua, ettei äitinsä voinut muuta kuin pudistaa päätänsä ja huokaista: - Voi pikku hutilukseni, pikku hutilukseni"
Äiti lähtee kysymään neuvoa viisaalta mummolta, joka kehrää villasta suuren lankavyyhden, jonka hän heittää ilmaan ja antaa toisen pään äidille kotiin vietäväksi. Äidin on annettava langanpää Hutilukselle…
Tietoja käytöstä poistetuista kadunnimistä saa Turun karttapalvelusta osoitteesta opaskartta.turku.fi hakemalla kadun nimellä ja valitsemalla hakutuloksista "Nimistötiedot: Käytöstä poistettu, osoitenimi".Vanhatiestä kerrotaan palvelussa seuraavaa: "Katu on entisen Tampereelle johtavan maantien alkupää. V:n 1897 asemakaavakartassa (vars. kaava-alueen ulkopuolella) nimi on Tampereentie - Väg till Tammerfors. Nimi Vanhatie viittaa siihen, että kaavoitusajankohtana uusi Tampereentie oli jo rakennettu ja käytössä."Vanhatie löytyy karttapalvelun vanhasta kartasta "Virastokartta 1964 - 1967". Vanhatie 2 oli nykyisen Aninkaistensillan sen rampin kohdalla, jota käytetään kun tullaan sillalle Helsinginkatua Yo-kylän suunnasta ja pyritään Raision…
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
Ylioppilaspalvelu ry:n juuret ulottuvat 1950-luvun alkupuolelle, jolloin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n organisaatiota uudistettiin merkittävästi. Tässä yhteydessä liiton palvelutoiminta päätettiin eriyttää sen muusta toiminnasta perustamalla uusi erillinen palveluelin, SYL:n Ylioppilaspalvelu. Ylioppilasmatkailua, asunnonvälitystä, kurssikirjavälitystä sekä konekirjoitus- ja monistustoimintaa varten perustettu Ylioppilaspalvelu toimi oman johtokuntansa johdolla, mutta liiton hallituksen alaisena. Matkailupalvelutoiminta alkoi keväällä 1953, ja muut tehtävät pääsivät kunnolla käyntiin saman vuoden syksystä lähtien.Ylioppilaspalvelun ensimmäisinä vuosina suurin osa suomalaisten opiskelijoiden ulkomaanmatkoista hoidettiin vielä SSTS:n…
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista.
3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista. Levy löytyy googlaamalla monestakin kaupasta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
