Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy…
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da…
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen…
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Kesällä julkaistun artikkelin mukaan SARS-CoV-2 -virusta on maapallolla sadan gramman ja kymmenen kilon välillä oleva määrä.
Sender, R., et al., "The total number and mass of SARS-CoV-2 virions", Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, June 22, 2021, 118 (25). https://doi.org/10.1073/pnas.2024815118
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja…
Voisikohan kyseessä olla Aaro Hellaakoski – olkoonkin, että hänen runossaan Portit kuolemalla on portteja vain kaksi.
"Kaksi porttia on kuolemalla. // Ensimmäinen, jonka taakse mennään / välitilaan, vartoamaan, että / sammuu kaikki, ketkä meitä muistaa, / -- // Toisen portin taakse astut silloin / kun ei muistajaa, ei lasta eikä / lähimmäistä eikä tuttavaa, / jonka tajunnassa ehkä liikuit / äsken vielä. -- " (Huomenna seestyvää, s. 77–78)
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim.…
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
