Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Virallista suihkusuositusta ei ole, vaan terveen järjen käyttöä kannattaa suosia.
Jos hiostuu ja likaantuu työssä tai harrastuksissa, kannattaa suihkutella päivittäin. (aina ei tarvita pesuaineita.) Yli kolme kertaa päivässä voi kuivattaa ihoa liikaa.
Jos viettää rauhallisempaa elämää, voi pesukertoja vähentää. Vaikeat ihosairaudet ja hyvin kuiva iho, saattavat myös vaatia pesujen harventamista.
Oman olon lisäksi, kannattaa muistaa myös ympärillä oleskelevia.
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Hemingwayn Jäähyväiset aseille –kirjan repliikki on suomennettu seuraavasti: “Ei ole mitään minua. Olen sinä. Älä tee minusta mitään erillistä.” Repliikin keskeinen asema on tulkinnanvarainen asia. Oman tulkintani mukaan se kuvaa hyvin Barkleyn rakkautta kirjan toista päähenkilöä (Frederic Henry) kohtaan. Repliikki on osa Barkleyn ja Henryn välistä keskustelua, joka syventää heidän välistä suhdettaan. Ja aurinko nousee –kirjan miespuolisella hahmolla tarkoitetaan todennäköisesti kirjan kertojaa Jake Barnesia. Kappaleessa 10 Barnes menee kirkkoon ja rukoilee. Läpi rukouksen hänen ajatuksensa harhailevat paljon. Aluksi hän kertoo rukoilevansa kaikkien (hänen mieleensä tulevien) ja itsensä puolesta. Rukouksen lopuksi hän pohtii…
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Nobokovin Lolita ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959, vain neljä vuotta alkukielisen jälkeen. Ennakkotiedon mukaan suomennoksen 11. painos julkaistaisiin ensi vuonna. Emme löytäneet tietoa, että suomennoksia olisi sensuroitu, ainakaan sen julkaisemista ei ole kielletty. Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän Kai Ekholmin Kielletyt kirjat –verkkojulkaisun mukaan Lolita on tai on ollut kielletty useissa maissa, mutta ei Suomessa. Ekholmin kirja on painettuna saatavana kirjastoista.
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy aihepaketti, jossa käsitellään yleisten kirjastojen harjoittamaa omien kokoelmiensa sensurointia:
http://www.lib.hel.fi/…
Neiti Etsiviä eli Nancy Drew -kirjoja on kirjoitettu 175 osaa. Luettelo löytyy Internetistä, osoitteesta http://www.kidsreads.com/series/series-drew-titles.asp .
Suomeksi Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt 105 osaa, viimeisin niistä on Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. T 2001. Vaikuttaa siis, että sarjan suomentaminen on ainakin toistaiseksi keskeytetty. Jatkosta en osaa sanoa mitään varmaa.
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja…
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle…
