Arkipata -nimistä ruokaa on todellakin tarjottu kouluissa, mutta sen yksiselitteistä reseptiä ei oikein löydy. Tässä kansakoulun ruokalista vuodelta 1971 https://1578696.167.directo.fi/@Bin/49bfb8d24ebc5c0b7be9b0c50bb6d39f/1608201375/application/pdf/327434/1971%20tammi-huhtikuun%20viikkokaiut.pdf
Yksi mahdollisuus on, että kyseessä on esimerkiksi lihapata, johon laitettu kauden kasviksia. Ohessa muutama arkipata, joissa käytetty naudan etuselkää tai lapaa sekä ainakin sipulia ja porkkanoita, toisessa myös muita kasviksia kuten juuriselleriä, lanttua ja palsternakkaa.
https://www.ekojarventila.com/reseptikirja/ (Arkipata)
http://www.lehtolanlimousin.fi/index.php/reseptit/reseptit (Karjaväen arkipata)
Keittokirjasta Hyvää…
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen…
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Hei
Olisikohan Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarja? https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suklaamuruset
Tässä sarjassa on neljä tyttöä, ja sitten vielä viides, ja kirjojen kansissa on hedelmä.
Näyttää siltä että kuvailemaasi kattavaa teoslähtöistä kirjallisuuslähdettä ei ole olemassa. Kirjallisuushistorioissa teoksia lähestytään joko tekijästä tai sitten aikakaudesta käsin.
Internetissä on runsaasti kirjallisuusaineistoa etenkin englannin kielellä, mutta ei kaipaamaasi tietokantaa. Kannattaa kuitenkin tutustua sivuihin, joihin on ammattitaitoisesti koottu erilaisia kirjallisuuslähteitä, http://www.makupalat.fi --> kirjallisuus ja yleisten kirjastojen linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto --> kirjallisuus.
Kirjastojen aineistotietokantojen kuvailu perustuu asiasanoitukseen, mutta teosten suorasanainen referointi ei ainakaan toistaiseksi ole käytetty sisällönkuvailumuoto.
Muutamia erikoistietokantoja löytyy,…
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Kustannusyhtiöt valitsevat, mitkä kirjat käännetään suomeksi ja mistä otetaan uusia painoksia. Tolkienin kustantaja on WSOY ja lähetin kysymyksesi edelleen heille. Sieltä tuli seuraavanlainen vastaus:
WSOY julkaisee ensi syksynä Tolkienin Kirjeitä Joulupukilta, joka on kokoelma Tolkienin omille lapsilleen Joulupukin ominaisuudessa kirjoittamia
ja kuvittamia kirjeitä.
Toivottavasti tästä syksyllä ilmestyvästä kirjasta on Sinulle iloa!
Emme löytäneet Digital Editions –lukuohjelmasta tapaa, jolla muistiinpanot voisi tulostaa. Tulostuspainike on aktiivinen sen mukaan, onko tulostus ylipäätään sallittua. Kun tulostimme sivun, johon olimme tehneet muistiinpanoja, muistiinpanot eivät tulostuneet.
Muistiinpanot säilyvät laina-ajan, mutta häviävät kun laina palautetaan tai palautuu. Toisin sanoen seuraavat lainaajat eivät näe kommenttejasi ja alleviivauksiasi.
Sairaaloiden arkistoitavat asiakirjat säilytetään useimmiten kuntien ja kaupunkien arkistoissa. Helsingin kaupunginarkiston verkkosivuilla kerrotaan, että Helsingissä ne on arkistoitu Helsingin sosiaalihuollon keskusarkistoon.
Yhteystiedot, joista voit lähteä tiedustelemaan asiaa tarkemmin, löydät tästä linkistä otsikon Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjat alta: https://kaupunginarkisto.hel.fi/mita-meilla-ei-ole/
Kustantaja pyysi Linnalta saatesanoja romaanin takaliepeeseen. Linna luonnostelikin lyhyen takakansitekstin, mutta sekä kustantaja että kirjailija katsoivat viisaimmaksi jättää saatesanat julkaisematta.
Linnan marraskuussa WSOY:lle kirjeitse lähettämää tekstiä ei siis julkaisu edes Tuntemattoman sotilaan ensimmäisessä painoksessa.
Tällaisia olivat Linnan jo ennen julkaisemistaan vanhentuneet metafyysiset, filosofoivat pohdinnat [Yrjö Varpion luonnehdinta]:
"Mikä on nykyhetki? Pieni pala arkea, joka katkaisee iankaikkisuuden molempiin suuntiin jatkuvan juhlan. Huomisesta ylihuomiseen ja siitä eteenpäin alkaa yhä kasvaen kaunistuva tulevaisuus. Eilisestä toissapäivään ja siitä taaksepäin alkaa menneisyys, joka edetessään…
Jugendtyyli, Edwardiaaninen tyyli tai La Belle Époque nimityksillä kuvataan tyylisuuntaa, joka vaikutti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
1800-luvun pukeutumisesta Euroopassa on kysytty tällä palstalla aiemmin. Alla olevasta linkistä löytyvät nämä vastaukset. Niistä saataa olla sinulle hyötyä.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0f1099dc-7…
Edellä mainittujen lisäksi löytyy jugend-pukeutumisesta tietoa Tampereen nukkemuseon verkkojulkaisusta Kerro, kerro, kuvastin. http://www.tampere.fi/nukkemuseo/nayttelyt/kerrokuvastin.html
Myös seuraavalla nettisivulla käsitellään jugendajan pukeutumista:
http://www.vintageblues.com/history_main.htm
Sirkka Kopiston kirjassa Muodin vuosikymmenet (Museovirasto,…
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science…
Youtubesta löytyy videoleike Pulse-ohjelmasta vuodelta 1999.
http://www.youtube.com/watch?v=YLvY0R-ZRns
Leikkeen kohdasta 2'12 alkaa klarinetin soittama jazzkuvio.
Jos tämä on etsimäsi, kyseessä on tuottaja Cajmeren miksaus house-artisti Dajaen kappaleesta "U got me up". Cajmere samplasi kappaleessen pätkän Hoagy Carmichaelin versiosta sävelmästä "Barnacle Bill the sailor" (1930). Dajaen/Cajmeren kappale on ilmeisesti julkaistu vain vinyyli-maksisinglenä, mutta Youtubesta sen löytää esim. hakusanoilla dajae u got me up cajmere remix.
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1999) sekä Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertovat mm. seuraavaa:
-Iiro on Iisakin länsisuomalainen muunnelma. Iisakki puolestaan tulee raamatun nimestä Iisak ja tarkoittaa "naurun lapsi". Nimi viitannee siihen, että Iisakin iäkkään äidin Saaran kerrotaan nauraneen, kun Jumala ilmoitti hänen saavan pojan.
-Martti on suomalainen muunnos Martinus-nimestä, joka puolestaan tulee sodanjumala Marsista. Katolisessa kirkossa Martinus on monen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi.
-Iida on alun perin muinaissaksalaisen Idan suomalainen muoto.Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa.…
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
