Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta…
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä…
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs.…
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä…
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa…
Rikoslain 24 luku säätää kotirauhan rikkomisesta näin:
Joka oikeudettomasti
...
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Vastaavanlaisesta tilanteesta voi lukea Turun Sanomien artikkelista muutaman vuoden takaa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/134689/Naapuria+metelilla+kiusanneelle…
Jos kysymyksessä siis on kotirauhan häirintä, ota yhteys poliisiin. Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista.
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy…
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican mukaan vuonna 1963 ilmestynyt Muumipapan urotyöt on (suom. Leila Järvinen) käännetty teoksesta Muminpappans bravader(1950). Samoin kaikki myöhemmätkin painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Samassa tietokannassa todetaan, että vuonna 1968 julkaistu Muminpappans memoarer on ilmestynyt vuonna 1950 nimellä Muminpappans bravader.
https://finna.fi
Teokset kuitenkin poikkeavat toisistaan: esimerkiksi Mumipappans memoarer alkaa prologilla jota ei aiemmassa teoksessa ole. Myös tekstiä ja typografiaa on muutettu.
Aurinko- ja kevätmies on suora käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta sol-och-vår-man, joka tarkoittaa naistennarraajaa, avioliittohuijaria – siis samaa kuin auervaara pienellä a:lla kirjoitettuna suomen kielessä. Sana löytyy ruotsin kielen sanakirjoista yhteen kirjoitettuna ilman väliviivoja: solochvårman. On olemassa myös verbi solochvåra, joka tarkoittaa siis huijaamista ja petkuttamista avioliittolupauksin. Nationalencyklopedins ordbokin mukaan ilmaus juontaa juurensa kontaktipalstan ilmoituksessa käytetystä nimimerkistä. ” Aurinko ja kevät”… mitkäpä sen otollisemmat olosuhteet naisten tunteisiin vetoamiseen ja pään pyörälle saattamiseen vaikka niinkin pahasti, että uhri tulee luvanneeksi omaisuutensa hurmurille!
Ruben Oscar Auervaara…
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kuvakirjat ja runot:
Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus)
Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot)
Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan
Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen)
Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta
Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta
Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta
Higginson: Kiukkupussit
Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit)
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu?
Jones: Tunteet
Kanto: Perttu…
Ann M. Martinista on kysytty jo aikaisemminkin, ja 23.4.2001 päivätyssä vastauksessa on kolmen englanninkielisen sivuston internetosoitteet, Kidsread.comin esittely http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp , haastattelu http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm . Sen jälkeen on ilmestynyt hakuteos Ulkomaisia nuortenkertojia I, jossa on 7 sivun teksti Ann M. Martinista. Nykyään hänen kirjojaan on ilmestynyt suomeksi 24 kappaletta. Tuon mainitun hakuteoksen jälkeen ovat ilmestyneet vielä Voitto kotiin, Lisa (2002), Mallory ja kurittomat kaksoset (2002), Jessi lemmikkivahtina (2003), Violet Kaliforniassa (2004) sekä Lisa ja äitienpäivän yllätys (2005).
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille…
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Tässä olisi lista kirjoista, joissa käsitellään ylisukupolvista traumaa.
Anna Takala: "Sinä olet suruni" (Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414078?lang=fin
Olli Jalonen: "Poikakirja" (Teoksessa viitataan hienovaraisesti siihen, että 60-luvun poikia kasvattavat sodan kokeneet miehet. Paitsi isät, myös miesopettajat ovat sotaveteraaneja.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1960731?lang=fin
Art Spiegelman: sarjakuvaromaani "Maus":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc75e3fde-…
Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin
selvityksiä).
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The…
Ehdottaisin kirjaa:
Perrault, Charles ja Postma, Lidia: Peukaloinen, WSOY 1983.
Kirja on tosin 80-luvulla ilmestynyt mutta kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta vanha. Tosin siinä on useamipia lapsia (sisaruksia), mutta kuvaamasi sivu on juuri samanlainen. Ainakin kannattaa tarkistaa asia, kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos haluat vielä tutkia asiaa eteenpäin, voisit vierailla Tampereella sijaitsevassa Lastenkirjainstituutissa.Heillä on myös hieno tietokanta lastenkirjoista osoitteessa www.lastenkirjainstituutti.fi.
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia.…
