Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. Baltzac
Kustantaja: Gloria Kustannus
Vuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja…
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran…
Vuoden 1921 painosta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu, tarkemmin sanottuna SKS:n kirjaston varastoon. Lisätietoja osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/
Olisikohan lukemasi ollut Grimmin veljesten satu Kaksitoista tanssivaa prinsessaa? Sadussa kuninkaan 12 kaunista tytärtä, prinsessaa, karkaa öisin isältään salaa tanssimaan. Prinsessat kulkevat hopea-, kulta- ja timanttipuita kasvavien metsien läpi. Sadusta on eri kuvittajien versioita. Erityisesti Errol Le Cainin kuvittamassa kirjassa eri jalokivipuiden väritys värjää myös metsässä kulkevat prinsessat.
Vaativimmissa etsinnöissä kannattaa käyttää Helmet haun tarkennettua hakua. Se löytyy Hakusuurennuslasia klikkaamalla. Tarkennettu haku
Varmaan jo kokeilitkin hakusanaa feminismi. Siihen kannattaa lisätä tarkennetussa haussa kaunokirjallisuus, niin tietokirjallisuus ei häiritse. Feminismi + kaunokirjallisuus Haulla löytyy kahdeksan suomenkielistä kirjaa mm.Tuuve Aron Kalasatama ja Inna Patrakovan Tulkki. Molemmat tutustumisen arvoisia kirjoja ja toisistaan täysin poikkeavia.
Tarkennettuun hakuun voi myös lisätä hakulaatikoita. Hakusanoilla naiset+ rohkeus + kaunokirjallisuus löytyy 15 suomenkielistä romaania. Esim. Minna Lindgrenin Vihainen leski, Cecelia Ahernin Nainen joka sai siivet selkäänsä ja muita kertomuksia…
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin. Yhdyssanan aitoenglantilainen merkitys on läpikotaisin englantilainen, perienglantilainen (vrt. aitosuomalainen, jolle Kielitoimiston sanakirja antaa merkitykset läpikotaisin suomalainen, perisuomalainen, supisuomalainen, aitosuomalaisuudelle ominainen, aitosuomalaisuuden kannattaja).
Erikseen kirjoitettuna merkitys vähän muuttuu: aito englantilainen on alkuperältään englantilainen, muttei välttämättä mitenkään tyypillinen englantilainen.
Oikeakielisyyskysymyksissä voi kääntyä myös Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston puoleen. Kielitoimistolla on neuvontapuhelin (020 781 3201), jossa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tarkemmat tiedot palvelusta: http://www.kotus.fi/index.…
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin…
Koiratytöt-sarjan uusin osa Jesse laivakoira ilmestyy tänä keväänä. Teos on sarjan kuudes kirja. Sarjaa kustantaa kustannusyhtiö Karisto, joten sitä, kuinka monta kirjaa sarjaan on vielä tulossa, voisit tiedustella kustantajalta. Osoite on kustannusliike@karisto.fi
Haavikon ratsutalli -sarja ei ole jatkunut mainitsemasi
kirjan jälkeen. Voit lähettää kirjeen kirjailijalle hänen
kustantantajansa osoitteeseen: WSOY Bulevardi 12 00120 Helsinki. Ja kuoreen tietenkin nimi Merja Jalo. Kirjailija
vastaa sinulle, jos laitat mukaan postimerkin.
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est…
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
Hevosaiheisia kirjoituskilpailuja ei näytä olevan tällä hetkellä käynnissä Suomessa. Mistään ei myöskään löydy tietoa, että tällaisia kilpailuja olisi tulossa lähitulevaisuudessa.Esimerkiksi Suomen ratsastajainliitto ja Suomen Hippos ry ovat joskus järjestäneet hevosaiheisia kirjoituskilpailuja. Kannattaa seurata heidän toimintaansa, jos uusia kilpailuja julkistettaisiin.Etusivu - Suomen RatsastajainliittoSuomen Hippos ry, raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestöKirjoittaminen.fi-sivusto ylläpitää aika kattavaa listausta Suomessa käynnissä olevista kirjoituskilpailuista. Sieltä voi myös käydä katsomassa kilpailuja, johon hevosaiheinen kirjoituksesi mahdollisesti sopisi.Kirjoituskilpailut 2026
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Nimikirjoista ei nimeä Jairi löydy. Internetin etunimisivuistoista emme nimelle Jairi selvitystä löytäneet. Em. sivustoja löytyy esimerkiksi Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=e58d54db-354c…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu mukaan Jairi etunimen on saanut 14 suomalaista.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
