Vaalitilastoja ja muuta vaaleihin liittyvää tietoa löytyy näiltä sivustoilta.
Vaalitilastoja https://www.doria.fi/handle/10024/67153
Oikeusministeriön vaalit-sivusto https://vaalit.fi/oikeusministerio
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Arvasitkin vastauksen oikein. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tarjoamaan Naxos-palveluun on liitetty Päijät-Hämeen alueen kunnankirjastojen ja Lahden tiedekirjaston kirjastokorttien tiedot. Päästäksesi kirjautumaan palveluun tarvitset kirjastokortin jostakin mainituista kirjastoista, kortin saat kirjastossa käydessäsi. Pääkirjaston ollessa suljettuna vielä tämän viikon muutostöiden vuoksi ovat avoinna lähikirjastot ja varausten noutopiste, joista voit saada kirjastokortin.
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:…
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se…
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen.…
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta…
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta…
10 pencen kolikot valmistettiin 1977 - ja valmistetaan edelleen - metalliseoksesta, jossa on 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
Desimaalijärjestelmän mukaista 10 pencen kolikkoa on lyöty vuodesta 1968 alkaen. Vuoteen 1981 saakka käytettiin alkuperäistä vuoden 1968 mallia (http://www.ukcoinpics.co.uk/dec/10/10_80.jpg), jossa on teksti "new pence".
Vuoden 1977 kolikot eivät ole järin arvokkaita. 2009 standard catalog of world coins -hakuteos listaa käyttämättömän (uncirculated) 10 pencen kolikon arvoksi 0,60 dollaria (noin 42 senttiä); erittäin hyväkuntoinen (extremely fine) käytössä ollut kolikko noteerataan vain 0,25 dollarin arvoiseksi (noin 18 senttiä).
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä:
Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'.
Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta.
Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista.
Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta.
Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja…
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm…
En onnistunut löytämään päivän mukaisia soittolistoja kyseisiltä vuosilta, sillä äänilevyjen myyntiä ei ole tilastoitu ennen 1950-lukua. Kirjassa nimeltä Suomi soi. 4 : Suuri suomalainen listakirja (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuomi+soi+4&searchscope=9&SOR…) on kuitenkin jonkinlaisia listoja jo aikaisemmilta vuosilta. Sen mukaan vuoden 1945 myydyimpiä levyjä olivat:
Henry Theel: Hiljaa soivat balalaikat
Henry Theel, A. Aimo: Punaiset lehdet
Henry Theel: Tumma yö
Eero Väre: Siks oon mä suruinen
Vuoden 1955 singlemyyntilistojen kymmenen myydyimmän joukossa 1.6.-15.8. olivat:
Rosemary Clooney: Mambo italiano
Olavi Virta: Mambo italiano
Maria Zamora: Oh, el baion
Metro-tytöt: Surujen kitara
Olavi Virta: Oh, el baion
Dean…
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä…
Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small."
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde…
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto…
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/…
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)