Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:…
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit…
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on…
Lasten sydvestin kaavat löytyvät Ottobre design -käsityölehdestä (2017:3, s. 32-33, 36, 50-51). Päänympärys 50-52-54-56 cm.
Aikuisten kalastajanhatun (ei kuitenkaan sydvesti vaan tasalevyinen lieri) kaavat löytyvät lisäksi Suuresta Käsityölehdestä 2003:8, s. 34, 60). Päänympärys 58 cm.
Helsingin kaupunginkirjastossa menetellään kirjaston muuttaessa niin,
että lainat annetaan erikoispitkillä laina-ajoilla, ne eivät siis
eräänny muuton aikana. Jos laina on erääntynyt jo ennen muuton alkua,
karttuu myöhästymismaksua päivittäin lisää. Lainat voi palauttaa mihin
tahansa saman kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän…
Thaimaasta on suomeksi varmaan eniten juuri matkaoppaita, mutta jonkin verran löytyy myös muuta kirjallisuutta. Selailun perusteella ei näytä oikein olevan thaimaalaisten tai thaimaalaisesta näkökulmasta kirjoitettuja teoksia, enemmänkin suomalaisten Thaimaasta kirjoittamia. Tällaisia tapoja, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä teoksia olisi ainakin olemassa:
Hymyillään kun tavataan : faktaa ja fiktiota Thaimaahan tuleville suomalaisille / Kaisa Pudas
Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit / Marja-Leena Heikkilä-Horn, Jukka O. Miettinen
Kohtalon lait eivät katoa : elämää Pohjois-Thaimaan kylissä / Matti Sarmela
Kulttuuriälykäs bisnesviestijä Aasiassa ja Amerikassa / Unna Lehtipuu
Matkaopas historiaan : Kaakkois-Aasia / J. M. Barwise…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-…
Helmet-hausta löytyy esimerkiksi seuraavat cd-levyt:
Nationalhymnen : 55 Nationalhymnen
National anthems = Nationalhymnen
Europe into the new millennium : The national anthems of the EU countries in the original languages
World anthems
Music of the world : National anthems
Kaikki kansallislauluja sisältävät äänitteet saat esille Helmet-haulla kansallislaulut. Kohdassa tarkenna hakua, voit jo etukäteen rajata haun vain cd-levyihin.
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/…
Mikkelin seutukirjaston kokoelmissa on monia kirjailijaksi aikovan oppaita. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla kirjailijat oppaat:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=kirjailijat+oppaat&type=A…;
Vanhat ruotsalaiset kuukausien nimet olivat torsmånad (tammikuu), göjemånad (helmikuu), vårmånad tai ugglemånad (maaliskuu), gräsmånad (huhtikuu), blomstermånad (toukokuu), sommarmånad tai midsommarmånad (kesäkuu), hömånad (heinäkuu), skördemånad tai rötmånad (elokuu), höstmånad (syyskuu), slaktmånad (lokakuu), vintermånad (marraskuu) ja julmånad tai kristmånad (joulukuu).
Lähde: http://www.månad.nu/
Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien…
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Muisteltu ohut pieni kirja kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä voisi olla Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa – olkoonkin, että 70-lukua on venytettävä hieman seuraavan vuosikymmenen puolelle, mikäli sitä on luettu suomeksi: teos ilmestyi suomenkielisenä vasta 1981. "Tämä kirja kertoo tutkimusmatkasta, joka tehtiin päinvastaiseen suuntaan kuin tapana on ollut. Nyt ei ole liikkeellä länsimaisen koulutuksen saanut tiedemies havainnoimassa primitiivisiä yhteisöjä. Nyt tarkastelee mainiota länsimaista maailmaamme ns. alkukantainen ihminen."
Länsimaisten asumusten kuvaus alkaa seuraavasti: "Papalagien asuntona on kova kuori kuin simpukalla. He asuvat kivien keskellä aivan kuin tuhatjalkaiset laavakivien…
