Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:…
Karaoke DVD-levyjä kannattaa hakea ensin ”kotikirjaston” (Jyväskylän kaupunginkirjasto) kokoelmaluettelosta, osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/. Käytä asiasanaa: karaoke ja laita lisärajauksiin ruksi aineistolajin DVD kohdalle. Kun et rajaa hakua mihinkään kirjastoon, saat samalla näkyviin myös kaikkien muiden ”Aalto-kirjastoihin” kuuluvien kirjastojen karaoke DVD-levyt. Hakutuloksen jälkeen voit tarkistaa hakuhetkellä hyllyssä (eli paikalla) olevat painalla linkkiä ”vain hyllyssä olevat”. Mikäli jossain muussa Aalto-kirjastossa on sellaisia karaokelevyjä joita Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole (tai ne ovat lainassa), niitä voi tilata seutulainana (1 eur / kpl). Seutuvaraus voidaan tehdä kirjastossa tai voit myös soittaa…
Julkisuudenkin henkilöillä on oikeus yksityisyyden suojaan, johon myös terveydentila kuuluu eräitä korkeimpia valtiollisia johtajia lukuun ottamatta (presidentti Kekkosen sairastumisen jälkeen on ollut tapana, että tasavallan presidentin terveydentilasta annetaan yleisiä tiedotuksia). Yleensä myös kuolleiden henkilöiden yksityisyyteen kuuluvien asioiden julkisessa käsittelyssä on Suomessa tapana noudattaa ns. hyviä tapoja. Poikkeuksiakin toki on.
Jarmo Savolaisen sairauden laadusta en ole löytänyt verkosta mitään sellaista tarkentavaa tietoa, joka valaisisi kysyjän huomiota. Usein tämäntyyppisten ulkonäköä muuttavien tapahtumien taustalla on ns. toispuolinen halvaus tai muu vastaava. Tarkempaa tietoa ei näytä kuitenkaan olevan, emmekä me…
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Virpi Suutarin elokuva kertoo suomalaisista naisista, jotka lähtivät Lapin sodan puhjettua saksalaisten sotilaiden mukana Saksaan. Se on ollut DVD-levityksessä, ja DVD löytyy useista kirjastoista. Kannattaa kysyä omasta kirjastosta, miten sen saisi helpoiten käsiinsä.Elokuva on myös tullut televisiosta, joten se on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Tietokanta on ilmaiseksi käytettävissä yliopistokirjastoissa ja Eduskunnan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetKolmas vaihtoehto on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kokoelmatietokanta Tenho, joka on ilmaiseksi käytettävissä Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastossa (KAVIn kirjasto)…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Arto Paasilinnalta on ranskannettu seuraavat teokset (järjestyksessä käännösvuoden mukaan):
Jäniksen vuosi (1975) - Le lièvre de Vatanen : roman (Éditions du Patrimoine, 1989)
Ulvova mylläri (1981) - Le meunier hurlant : roman (1991)
Ukkosenjumalan poika (1984) - Le fils du dieu de l'Orage (1993)
Hirtettyjen kettujen metsä (1983) - La forêt des renards pendus (1994)
Paratiisisaaren vangit (1974) - Prisonniers du paradis : roman (1996)
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1991) - La cavale du géomètre (Denoël, 1998 ja Gallimard, 2000)
Suloinen myrkynkeittäjä (1988) - La douce empoisonneuse (2001)
Hurmaava joukkoitsemurha (1990) - Petits suicides entre amis (Denoël, 2003 ja…
Tietokannoista löytyi joitain aiheeseenne toivottavasti hyvin liittyviä opinnäytetyö- ja artikkeliviitteitä. Niitä voi saada lähikirjastoon kaukolainaamalla. Kysy kaukolainapalvelusta lähikirjastosta.
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Mickelsson, Pia, Apprentissage en deux langues au niveau universitaire : études bilingues à Turku/Åbo. [Turku], 2001. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Internationale Germanistische Konferenz "Kontaktsprache Deutsch" (2001), Beiträge der Internationalen Germanistischen Konferenz "Kontaktsprache Deutsch IV" in Nitra, 19.-20. Oktober 2001 / Csaba Földes, Stefan Pongó in Zusammenarbeit mit Hans-Werner Eroms und Hana Borsuková (…
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja…
Tämä kysymys saa kaipaamaan kirjastonhoitajien omaa Sudenpentujen käsikirjaa, josta löytyisi kätevästi kaikki tarvittava tieto – niin kuin esimerkiksi kaikki ammatit ja inhimilliset toiminnot järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon älyä niistä suoriutumiseen tarvitaan. Näin oivallista avainta tiedon äärelle ei kuitenkaan käytettävissämme ole, ja tavanomaisemmatkin lähteet ovat valitettavan neuvottomia näin haastavan kysymyksen kanssa.
Kysymyksessä mainittujen toimien vertailua hankaloittaa se, että niitä tuskin voi pitää yhteismitallisina suhteessa niissä tarvittaviin taitoihin ja valmiuksiin. Kaikki asettavat suoriutujalleen erilaisia vaatimuksia, joista kaikilla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Ne poikkeavat myös siinä suhteessa,…
Lausetta pidetään yleisesti Peppi Pitkätossun sanomana, mutta käsitys on väärä. Lausetta ei löydy Peppi-kirjoista, eikä se ole Astrid Lindgrenin kirjoittama. Tämä kerrotaan virallisella Astrid Lindgren -verkkosivulla: FAQ - Astrid Lindgren. Tieto löytyy valikosta Popular misquotes eli yleisiä vääriä lainauksia:The Internet is full of quotes attributed to Astrid Lindgren, but without a source to confirm them. Here are some of the most common incorrect quotes:"I have never tried that before, so I think I should definitely be able to do that."This quote is widely available and is often assumed to be said by Pippi Longstocking, but Astrid Lindgren did not write it and there is no known source reference to it.
Tarkoitat varmaan Merja Rantamäen esittämää kappaletta Sinua varten. Sen on sanoittanut Raul Reiman. Säveltäjä on Raimo Henriksson ja sovittaja Jori Sivonen.
Kansalliskirjasto: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653102?sid=2919349774
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/…
Lausahdus vaikuttaisi olevan Einsteinin, peräisin keskustelusta Heisenbergin kanssa, eikä sillä ole varsinaista kirjallista primäärilähdettä. Tästä syystä tieteellisessä kirjallisuudessa siihen tavallisesti viitataan toisen käden lähteen kautta (esim. Holton, G. J., Victory & Vexation in Science: Einstein, Bohr, Heisenberg, and Others. Harvard University Press, 2005).
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit…
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.…
Olisikohan kyseessä valssi "Talvimyrskyjä". Nuottikin löytyy.
TEKIJÄ Fučik, Julius, säveltäjä
TEOS Talvimyrskyjä, op. 184 : Valssi / Julius Fučik
Julkaisutiedot Helsinki : Fazer, c1970
ULKOASU 1 soolonuotti (13 s.)
