En löytänyt Antero Bymanin elinvuositietoa netistä, mutta todennäköisesti hänen sanoituksensa ovat edelleen tekijänoikeudellisesti suojattuja, joten ainoa keino saada nämä sanat on kuunnella esimerkiksi YouTubesta tämä laulu ja ottaa sanoja ylös tai lainata kirjastosta nuottikokoelma, jossa laulu on mukana.
Sitä on vaikea tietää, mitä "sanat kokonaisuudessaan" tarkoittaa, kun ei ole vertailukohtaa eikä kirjastojen tietokannoissa mainita säkeistöjen lukumäärää. Seuraavissa kokoelmissa laulusta kuitenkin on suomenkieliset sanat mukana: Suuri toivelaulukirja 17, Hiiohoi! Lauluja mereltä (John Nurmisen säätiö 2018), Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1974), Terveiset ulapalta (Fazer 1993) ja Ystävyyttä laulu soi (Kansankulttuuri 1982).…
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen…
Viestistäsi ei ilmennyt, onko kyse vain suomenkielisestä aineistosta. Oletan kuitenkin, että haluat aineistoa, jota voi saatavissa Helmet-kirjastoista tai verkosta vapaasti. Ongelmana näissä vanhoissa kirjoissa on se, että teosten täsmällistä ilmestymisaikaa on vaikeaa tietää. Usein kirjoittajienkin elinaika tiedetään vain summittaisesti. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia. Tietoja on kerätty Helmet-tietokannasta, kustantajien mainoksista, Wikipediasta.
Seuraavat kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista
400-luku
Augustinus : Jumalan valtio. Osa 1. Suomentanut Heikki Koskenniemi. WSOY, 2005. Augustinus oli piispa ja kirkkoisä, joka eli 354 - 430. Jumalan valtakunnasta on ilmeisesti kirjoitettu 413-426
Augustinus :…
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Ei löytynyt myös täältä netistä, Finna.fi:n kuvista tai hyllyssä olevista teoksista selaamalla,
Finna.fi:n kuvat, https://www.finna.fi/Search/Results?page=7&join=AND&bool0%5B%5D=AND&loo…
Alla olevistakaan ei ryijyn kuvaa löytynyt, mutta näistä paikoista voisi kysyä sekä mallista että arvosta:
Vuorelman perinnetekstiilit, https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/, yhteystiedot, https://www.vuorelma.net/lomake.html?id=1.
Ryijypalvelu RP Oy:stä https://www.ryijypalvelu-rp.fi/yhteydenotto.html.
Suomen käsityön ystävät, https://www.suomenkasityonystavat.fi/tuote-osasto/ryijyt
Ryijykirjoja:
Vuorelma-ryijy : kodin klassikko 2002
Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa 1999 Helmi Vuorelma.
Ryijykuvasto Ryijypalvelu-RP 2012…
Kyllikki Mäntylä on kirjoittanut perhepakinoita, joiden päähenkilöt olivat Esikoinen, Kuopus, Pikkuveli ja Hallitus ja perheen äiti. MÄNTYLÄ, KYLLIKKI, kirjoittaja KIRJA LASTENKAMARISTA, HALLITUKSESTA JA MEISTÄ Kootut jutut lastenkamarista, hallituksesta jaLastenkamari ja meLastenkamaripakinat
Korkeakoulukirjastojen laatutyöstä on vuonna 2007 ilmestynyt opas, joka löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.stks.fi/files/julkaisut/Laatu_Ratkaisee.pdf
Oppaan mukaan
"Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kyky luoda laatua kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinprosesseja, joiden laadukas toiminta on välttämätön edellytys kehysorganisaation menestykselle. Kirjastojen asema tieteellisessä tietohuollossa on perinteisesti perustunut niiden toiminnan ja palveluiden laadukkuuteen. Vastatakseen palveluihinsa kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin sekä asiakkaiden että erilaisten sidosryhmien taholta, on tieteellisten…
Youtubesta löytyy videoleike Pulse-ohjelmasta vuodelta 1999.
http://www.youtube.com/watch?v=YLvY0R-ZRns
Leikkeen kohdasta 2'12 alkaa klarinetin soittama jazzkuvio.
Jos tämä on etsimäsi, kyseessä on tuottaja Cajmeren miksaus house-artisti Dajaen kappaleesta "U got me up". Cajmere samplasi kappaleessen pätkän Hoagy Carmichaelin versiosta sävelmästä "Barnacle Bill the sailor" (1930). Dajaen/Cajmeren kappale on ilmeisesti julkaistu vain vinyyli-maksisinglenä, mutta Youtubesta sen löytää esim. hakusanoilla dajae u got me up cajmere remix.
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas…
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin…
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-…
Useat lähteet mainitsevat Helsingissä olleen sisällissodan aikaan lähes 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 1.1.1918 Helsingin väkiluku oli 155 735. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_… .
Punakaartien aseistaminen kaupungissa alkoi tammikuun loppupuolella ja 28.1.1918 Helsingissä muodostettiin punaisten vallankumoushallitus. http://itsenaisyys100.fi/helsinki-oli-sisallissodassa-punaisten-paakaup…
Taistelu Helsingistä käytiin 11.–13. huhtikuuta 1918. Wikipedia summaa taistelutappiot seuraavasti: Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus
Tarkempaa tietoa vuosien 1917-1918 sotasurmista…
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Teos on Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki (1956). Siinä Hiittisten kolme lasta lähtevät leikkimökiksi muutetulla linja-autolla, Pelitoosalla, etsimään isäänsä, jotta velat saadaan ajoissa maksettua. Isä löytyykin, ja kaikki muuttuu hyväksi.
Orava käyttää häntäänsä paitsi tasapainoiluun ja lämmittämiseen myös elehtimiseen. Hännän nopeatahtinen heiluttaminen viestii tutkijoiden mukaan kiihtymyksestä tai jopa vihaisuudesta. Myös muista hännän liikkeistä voi lukea esimerkiksi teoksesta Orava: Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022).
Myös näätä käyttää häntäänsä tasapainon säätelemiseen esimerkiksi kiipeillessä ja hypellessä puusta puuhun. Verkkolähteistä ei löytynyt mainintoja muista erityisistä hännänkäytön ilmenemismuodoista näätäeläimillä.
Lähteitä:
Yle.fi
Maaseudun tulevaisuus
Woodland Trust
Luontoportti
Hellstedt, P., Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2022. Orava: Metsien tuttu tuntematon. Helsinki: Tammi.
