Henrika, Henriika ja Henriikka ovat Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Nimen kanta on siis sama kuin Henrikillä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich, jonka merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
Runeberg ilmeisesti puhui suomea. Ei kovin hyvin, sanotaan, mutta pystyi kuitenkin suomeksi keskustelemaan. Kaikki työnsä hän kirjoitti ruotsiksi.
runeberg.net kertoo hänen ajastaan Saarijärvellä:
”Runebergin suomen kielen taito oli puutteellinen. Seurustelemalla rahvaan kanssa hän sai kuitenkin tietyn käsityksen sen elinehdoista sisä-Suomessa. Oleskelu Saarijärvellä oli ratkaiseva tekijä Runebergin käsitykselle suomalaisesta luonnosta ja Suomen kansasta.”
http://www.runeberg.net/fin/a_2_t.html
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Laulujen käännökset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Ensinnäkin ovat tekstit, joiden käännös pyrkii toistamaan alkuperäisen tekstin mahdollisimman tarkasti. Näitä lienee suurin osa käännösiskelmistä. Toisen ryhmän muodostavat käännökset, joissa ei ole edes yritetty "kääntää" alkuperäistekstiä, vaan on etsitty suomen kieleen istuvia kieli- ja mielikuvia, Esimerkiksi suomenkielinen versio The Beatles -kappaleesta Penny Lane eli Rööperiin on tällainen. Uskoakseni tämä Tuulensuojaan kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.
Heikki Poroila
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan…
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin…
Airi Pekkolan tutkimuksessa "Hammasta särkee" kerrotaan:
"Apteekista ostettiin hammassärkyyn tarkoitettua vaaleanpunaista hermovanua (Gossypium odontalgicum) jota laitettiin hampaan koloon. Pumpuli on ollut myynnissä 1970-luvulle asti."
Odontalgicumin koostumus vaihtelee eri lähteissä, mutta useimmissa sen kerrotaan sisältävän neilikkaöljyä, jotain puuduttavaa ainesosaa kuten bentsokaiinia ja alkoholia. Suomessa eri paikoissa myydyn ja mahdollisesti eri resepteillä valmistetun hermovanun tarkkoja ainesosia on kuitenkin varmuudella vaikeaa sanoa. Neilikkaöljyä on käytetty pitkään luonnonlääketieteessä kipujen lievittämiseen ja myös hammaskivun hoitoon.
Lähteet:
Pekkola, Airi 2016. Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta…
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Avieron ja avioerolainsäädännön kehityksestä Suomessa löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista: ///Sami Mahkonen: Johdatus perheoikeuden historiaan. - 1978/// ja ///Sami Mahkonen: Avioero, tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. - 1980///. Mainitut teokset eivät tietenkään sisällä lainsäädännön viimeisiä uudistuksia. Vuoden 1734:n lain avioliitto- ja avioerosäädöksiä käsitellään myös teoksessa ///Ragnar Hemmer: Suomen oikeushistorian oppikirja 2. - Useita p.///. Oikeushistoriallisessa kirjallisuudessa usein mainittujen
vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 yleisen lain suomennoksista on julkaistu näköispainokset: ///Kircko-lagi ja ordningi 1686. - 1986/// ja ///Ruotzin waldacunnan laki. - 1984///.…
Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa.
Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä…
Sarjaan kuuluvat:Hämähäkin aika -95
Kuoleman syleily -97
Jack ja Jill -98
Pimeyden ruhtinas-99
Pelon ratsumiehet -2001
Paha kulkee edellä -2002
Lähde:Aikuisten jatko- ja sarjakirjat(2003)
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kuningaskuntien hallitsijoiden nimet ovat sukupuolesta riippuvaisia. Miespuolinen hallitsija on kuningas, naispuolinen taas kuningatar. On kuitenkin ollut olemassa joitakin naispuolisia hallitsijoita, jotka ovat käyttäneet kuninkaan titteliä.
Esimerkiksi 1300-luvulla Jadwiga kruunattiin Puolan kuninkaaksi. Hän oli 'rex' (kuningas) eikä 'regina' (kuningatar). 1700-luvulla taas pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Maria Teresia käytti joissakin yhteyksissä kuninkaan ('rex') titteliä. Sekä Jadwiga että Maria Teresia eivät kuitenkaan ulkonäöllisesti esittäneet kuningasta, vaan he esimerkiksi pukeutuivat kuningattarien tapaan.
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä…
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
