Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).
Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998.
Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.
Nokkoskaarteen Piritta on Elina Aron tuotantoa ja se ilmestyi vuonna 1948.
Kirjan saatavuus selviää maakuntakirjastojen Frank-monihausta osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot .
Runo Taikurinoppilas on julkaistu ainakin kirjassa Goethe: Runoja. Kirja on Otavan kustantama vuodelta 1980 ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka…
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Vedenkorkeudesta puhuttaessa on olennaista tietää, missä korkeusjärjestelmässä lukemat on annettu, eli mihin mitta-asteikon nollakohta on asetettu. Kun uutisoidaan, että Kerryn piirikunnassa veden pinta on noussut "8 metriä sateiden vuoksi", tarkoitettaneen sitä, että vesi on noussut "8 metres above the mean sea level" eli 8 metriä teoreettisen keskiveden korkeuden yläpuolelle. Marraskuun 2024 tulvassa Kerryn Listowelissa Feale-joen veden korkeus nousi ennätykselliseen 18 metriin.Teoreettinen keskivesi (englanniksi mean water, MW tai mean sea level MSL) on käytännön tarpeita varten tehty ennuste vedenkorkeuden odotusarvosta. Asteikko asetetaan niin, että vedenkorkeuden vuoden keskiarvo on mahdollisimman läheIlä nollaa. Teoreettisen…
Kirjastojen musiikkiosastolta voi lainata mm. kitaranuotteja ja -kirjoja. Niihin kuuluvat myös kitarakoulut ja sointuoppaat, joista ehkä olet kiinnostunut kitaransoittoa opetellessasi. Myös suomenkielistä materiaalia löytyy, joskin suurin osa on vieraskielistä. Lisäksi monet viihde-, pop- ja rock-nuotit on julkaistu nimenomaan kitaraa varten, jolloin niistä löytyy mm. sointu- / tabulatuurimerkintöjä. Pelkkiä sanoituksia sisältäviä laulukirjoja meillä on suhteellisen vähän; sanoituksia etsivät lainaavatkin pääasiassa nuottijulkaisuja, joissa nuottien lisäksi on kappaleiden sanoja.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston nuottien laina-aika on neljä viikkoa. Lainan voi uusiakin, mikäli teokseen ei ole tullut varauksia. Uusia voi…
Bach sävelsi kamariorkesterille neljä sarjaa, joihin myös sisältyy paljon suosittuja, myös soolosoittimilla kuten huilulla usein esitettäviä osia. Tällainen on esimerkiksi hyvin "iloinen" osa "Badinerie" sarjasta h-molli (BWV1067) sekä äärimmäisen suosittu "Air" sarjasta D-duuri (BWV1068). Kumpikin kuuluu myös nuorten huilistien mahdolliseen ohjelmistoon, joskin Badinerie vaatii jo kohtalaisen hyvää soittimen hallintaa. Air on rauhallinen sävellys. Kysymykseen siitä, mitä "tavallisesti" soitetaan, on aika mahdoton vastata. Huilunsoiton opettajilla on asiasta varmasti oma näkemyksensä jokaisella.
Bachin sävellyksistä on paljon sovituksia kamariorkesterille, mutta ne alkuperäiset ovat tässä (mukana ei ole varsinaisia soolokonserttoja, joissa…
Kuolemantuomio oli Suomessa yleinen tuomio Ruotsin vallan ajan loppuun asti. Kuolemantuomion perusteena saattoi olla henkirikos, varkaus, noituus, epäjumalan palvonta, jumalanpilkka tai seksuaalirikos. Kuolemantuomioita on annettu aviorikoksen, miesten välisen seksin tai salavuoteuden perusteella. Maailma oli toisenlainen, vankiloita ei ollut. Vankilarangaistus tuli lakiin vasta 1700-luvulla. Siksi rangaistusvaihtoehdot olivat käytännössä sakot, kuolemantuomio tai häpeärangaistus. Autonomian aikana kuolemanrangaistuksista käytännössä luovuttiin vaikka se vielä laissa olikin. Viimeisin rauhanaikainen teloitus Suomessa tapahtui vuonna 1825. Tämän jälkeen kuolemantuomiot korvattiin käytännössä korkotuksilla Siperiaan. …
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
Virginia Woolf, Sylvia Plath, Anne Sexton ja Charlotte Perkins Gilman ja Janet Frame ovat tunnetuimmat.
Tässä yhteydessä voi vinkata Meg Wolitzerin romaanin "Kuulen sisareni kutsuvan". Se kertoo nuorista tytöistä, jotka ovat kiinnostuneita itsemurhan tehneistä kirjailijoista, juuri Plathista ja Sextonista. Amerikkalaisen Dorothy Parkerin (1893-1967)sanotaan yrittäneen itsemurhaa useamman kerran. Englantilainen näytelmäkirjailija Sarah Kane teki itsemurhan (1971-)vuonna 1999. Ruotsalaisista sen ovat tehneet Victoria Benedictsson (1850-1888) ja Karin Boye (1900-1941). Venäläinen kirjailija Marina Tsvetajeva teki itsemurhan vuonna 1941.
Mark Seinfelt & Paul West ovat laatineet teoksen "Final Drafts: Suicides of World-Famous Authors". Sen…
En onnistunut löytämään kysymäsi kappaleen nuotteja kirjastoista enkä netin nuottikaupoista. Verkossa on toki anime-musiikkia fanien omina transkriptioina, (mm. Scribd.com, Pianofiles.com), mutta tekijänoikeuskysymykset ovat ikävä kyllä näissä pienoinen ongelma.
YouTubessa on kaksiosainen kurssi jossa opetellaan soittamaan ko. kappaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=rQsva7yD2f8
http://www.youtube.com/watch?v=YK9R3jd0xwg
Kappaleen säveltäjä on Shinji Kakijima. Se tunnetaan myös nimellä "Ame no Theme" ja se on alun perin japanilaisesta Gundam Seed -animaatiosarjasta.
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/…
Hei,
Outi-kirjastoista löytyy useita erilaisia saksan kielen ja muidenkin kielten kursseja. Osassa on mukana cd-levyjä, osassa kasetteja. Mikäli haluatte tehdä varauksen muussa Outi-kirjastossa olevasta materiaalista, ottakaa yhteyttä kirjastoon.
Eri koirarotujen luuston rakenne vaihtelee enemmän kuin millään muulla nisäkäslajilla. Osa piirteistä on tullut jo kauan sitten kesyyntymisprosessin aikana, mutta osa johtuu siitä, että ihminen on vaikuttanut hyödyllisiksi tai miellyttäväksi koettuihin piirteisiin jalostamalla niitä. Joidenkin rotujen jalostuksessa suositaan lyhyttä töpöhäntää, kun taas toisilla parempana pidetään kippuralla olevaa korkkiruuvihäntää tai jopa hännättömyyttä. Metsästyskoirat tarvitsevat saaliin perässä juostessaan ja nopeitakin käännöksiä tehdessään häntää tasapainottamaan liikettä enemmän kuin vaikkapa seurakoirat. Arktiset rekikoirat tarvitsevat pitkää häntää kasvojen suojaamiseen nukkuessaan lumessa. Riippuu siis koiran "käyttötarkoituksestakin", mitä…
