Hei!
Tilastokeskus on avannut uuden portaalin osoitteessa http://www.virallinentilasto.fi Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Siellä on tilastoitu kotitalouksien kulutusta lajeittain, alueittain ja muidenkin kriteerien mukaan. Vuonna 2006 suomalaiset kätyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 3817 euroa vuodessa (=noin 320 euroa kuukaudessa). Puhdistusaineet löytyvät kohdasta kodin kulutustavarat, joihin on tuona aikana mennyt 208 euroa vuodessa (ks. sivu http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tau_003.xls ) Yhteensä ruokakauppaan olisi mennyt keskimäärin 330 euroa. Vuoden 2007 inflaatio oli noin 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa tuotteet ovat kallistuneet vielä enemmän,joten arvelisin…
Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytössä olevan PressDisplay-nimisen tietokannan kautta löytyi China Daily -lehdestä kaksi artikkelia (6.2. 2013 ja 4.3.2013), joissa mainitaan sana Finland, ja joissa Li-niminen henkilö on kirjoittajana. Kumpikaan artikkeleista ei käsitellyt työpaikkoja.
PressDisplay-tietokannan kautta voi hakea artikkeleita kolmen kuukauden ajalta. Paperisena lehteä ei ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Todellakin on niin, että tuota teosta ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston kappale on lukusalikappale, joten sitä voi lukea vain kirjaston tiloissa.
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän…
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Mikäli tarkoitus on viitata noin kolmekymmentävuotiaaseen eli kolmekymppiseen, 30-kymppinen on väärä ilmaus. Luettuna se olisi "kolmekymmentäkymppinen", minkä voisi lähinnä tulkita tarkoittavan 30 kertaa 10 eli 300. Tällaista sanallista ilmaisua ei kuitenkaan ole käytössä.Kielitoimiston ohjepankin mukaan juoksevassa tekstissä on tapana esittää luvut yhdestä kymmeneen kirjoitettuina. Samaten myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut kirjoitetaan (esimerkiksi "yhdennellätoista hetkellä"). Näin ollen on luontevampaa kirjoittaa "kolmekymppinen" kuin "3-kymppinen". Ks. Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luvut-ja-numerot-numeroina-vai-kirjoitettuina-sanoina/#kirjoitettuina-sanoina
Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:
Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat.
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi.
(…
Kyllä oli. Miehitetty Viro siirtyi Moskovan aikaan elokuussa 1940. Sodan aikana Viro oli muutamia vuosia Saksan ajassa ja palasi Moskovan aikaan syyskuussa 1944. Syyskuussa 1989 Viro siirtyi Itä-Euroopan aikaan (EET) eli samaan aikaan kuin Suomikin (UTC+2). Molemmissa maissa oli myös elokuussa 1991 käytössä kesäaika (DST, +1).
Lähteet:
Estofennia: https://estofennia.eu/yhteinen-aika-1921/
Time and Date -sivusto: https://www.timeanddate.com/time/zone/estonia/tallinn?year=1991
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Puoliäidin äiti ei ole sinulle sukua biologisesti tai oikeudellisesti. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja määritellä sukulaisuutta. Väljemmin tulkittuna voi ajatella, että välillänne on sukulaisuussuhde.
Tutkimuksissa on todettu, että länsimaisessa sukulaisuusjärjestelmässä raja sukulaisen ja ei-sukulaisen välillä on liukuva. Esimerkiksi Anna-Maija Castrén on tutkinut suomalaisia ero- ja uusperheitä. Kirjassa Onko perhettä eron jälkeen? hän pohtii, onko esimerkiksi vanhemmuudessa ja isovanhemmuudessa biogeneettinen suhde aina merkityksellisempi kuin sosiaalinen suhde. Jos lähivanhemman uudella puolisolla on aktiivinen sukulaispiiri, lapsella saattaa olla suhteissaan aktiiviset isovanhemmat, joka eivät ole hänelle…
Yhdyssanan 'väkijuoman' alkuosa 'väki' on ikivanhaa suomalais-ugrilaista perua. Sen arvellaan tarkoittaneen vahvaa, voimakasta. Tästä johtuisi nykykielinen sana 'väkevä'.
Väkijuoma on siis voimakas juoma.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/v…
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. …
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,…
Asiaa on käsitelty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa seuraavasti:
"Miehet ovat perinteisesti osoittaneet kunnioitustaan paljastamalla päänsä. Miehet eivät pidä päähinettä esimerkiksi kirkossa tai kansallislaulun soidessa. Miehethän saattavat myös tervehtiä nostamalla hattuaan. Jonkun teorian mukaan hatun nosto juontaa juurensa keskiaikaiseen ritarikultuuriin. Ritarit poistivat kasvosuoruksensa ja paljastivat kasvonsa osoittaakseen ystävällisyyttä. Pään paljastaminen aterialla merkitsee kunnioituksen osoittamista ruoalle. Pääsääntöisesti miehet eivät muutenkaan pidä päähineitä sisätiloissa. Pään paljastus kunnioituksen osoituksena on pää sääntöisesti kristillisperäisessä kulttuurissa vallitseva tapa. Perinne…
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Pelvis on lantion yleismaailmallinen lääketieteellinen nimi. Myös englannin kielessä lantiosta käytetään sanaa pelvis. Elvis Presley sai aikoinaan lisänimen "Elvis the Pelvis", siitä syystä että keikutti esiintyessään lantiotaan tavalla, joka oli niihin aikoihin ennenkuulumatonta.
Ville Valo on kotoisin Helsingistä, mutta hänen kotiosoitettaan emme pysty sinulle kertomaan. Olet varmaan jo käynyt HIM:n kotisivuilla? http://www.heartagram.com/
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön…
