Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa keräilyopas Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen. Sen mukaan 10 markan seteli vuodelta 1963 on arvoltaan 2-8 euroa. Arvo vaihtelee setelin kunnon mukaan. 50 markan seteli vuodelta 1986 on samaisen kirjan mukaan arvoltaan 10-35 euroa.
Lähde: Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen / Holmasto team
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto……
Hei!
Kyseessä on Sirkka Turkan runo, joka löytyy ainakin kokoelmista Maailma katettu pöytä ja Suomalaisia naisrunoilijoita, myös Turkan omasta kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa runo löytyy.
Siviilisektorilla aiheesta näyttäisi olevan useita tutkimuksia.P. Stevenson, S. D. McPhail, M. Tsimplis, ja E. Higgins, ”Air Launched Platforms - A new approach for underwater vehicles”, teoksessa OCEANS IEEE Bremen: Balancing Technol. Future Needs, 2009. doi: 10.1109/OCEANSE.2009.5278310.G.-X. Yan, G. Pan, Y. Shi, L.-M. Chao, ja D. Zhang, ”Experimental and numerical investigation of water impact on air-launched AUVs”, Ocean Eng., vsk. 167, ss. 156–168, 2018, doi: 10.1016/j.oceaneng.2018.08.044.T. Zhang, R. Zhang, W. Xing, ja X. Lv, ”The numerical modeling approach of an air-launched AUV impacting into water”, teoksessa OCEANS - Aberdeen, Institute of Electrical and Electronics Engineers Inc., 2017, ss. 1–5. doi: 10.1109/OCEANSE.2017.…
Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Laulu on nimeltään "Dong Hoin tyttö". Se on alun perin japanilainen iskelmä "Yume wa yoru hiraku", jonka on säveltänyt Komei Sone. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu". Sen ovat levyttäneet vuonna 1969 Kaija Pohjola (nimellä Kaija Keinänen) ja Tarja Helen. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969).Laulusta kerrotaan lyhyesti Harto Hännisen kirjassa "Itamailla jossakin : toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa" (Jyväskylän yliopisto, 2025, s. 468):https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/…
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston
http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta.
Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen
huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p…
Lähellä niitä…
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin…
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Jonkin verran kirjasta, sen aiheesta, juonesta ym. löytyy selostusta englanniksi seuraavilta sivuilta:
http://www.geocities.com/epicfantasyuk/kotm.html
http://www.sffworld.com/book/810.html
http://www.geocities.com/xerxes_starfire/mallorean2.html
http://www.fantafiction.com/authors/book.asp?id=858.
Lisää aiheesta löytyy esim. Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis .
Kirjasta Ulkomaisia fantasiakirjailijoita löytyy tietoa kirjailijasta ja jonkin verran myös Mallorean tarusta.
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi.…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Pusenius-nimeä ei löydy sukunimikirjoista. Tämän keskustelun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528 perusteella sukunimet Pusa/Pusenius/Posenius sekä Påsa-Posa-Possenius-Posse/Pusa liittyisivät toisiinsa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) Pusa-nimen oletetaan olevan germaanista alkuperää ja se on voinut kulkeutua meille hansakaupan tai aiempien yhteyksien kautta, saksalaisia henkilönimiä ovat olleet esim. Boz, Boss, Bosse, Buss, Busse, Posse. Jonkin verran tietoa löytyy myös Pusan Sukuseuran sivuilta http://www.pusansukuseura.fi/node/1
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin…
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla…
