Grimbergin Kansojen historia -kirjasarjan uusimmat painokset (3. uud. laitos) ovat ilmestyneet 1980-1985. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://finna.fi
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Muisteltu ohut pieni kirja kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä voisi olla Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa – olkoonkin, että 70-lukua on venytettävä hieman seuraavan vuosikymmenen puolelle, mikäli sitä on luettu suomeksi: teos ilmestyi suomenkielisenä vasta 1981. "Tämä kirja kertoo tutkimusmatkasta, joka tehtiin päinvastaiseen suuntaan kuin tapana on ollut. Nyt ei ole liikkeellä länsimaisen koulutuksen saanut tiedemies havainnoimassa primitiivisiä yhteisöjä. Nyt tarkastelee mainiota länsimaista maailmaamme ns. alkukantainen ihminen."
Länsimaisten asumusten kuvaus alkaa seuraavasti: "Papalagien asuntona on kova kuori kuin simpukalla. He asuvat kivien keskellä aivan kuin tuhatjalkaiset laavakivien…
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus…
Kyseessä voisi olla Hectorin sanoittama Hermes, jonka on levyttänyt ainakin Pepe Willberg vuonna 1976.
https://www.youtube.com/watch?v=j1AAYWWbpws
Kapple on suomennos Procol Harumin kappaleesta Pandora's Box.
https://www.procolharum.com/finnish_pandora.htm
Tosin sekä alkuperäisessä että suomennetussa kappaleessa puhutaan Hermeksestä ja kultaisista suitsista, eikä vaunuista.
Mari-essua muistuttavan essumekon kaava on ainakin Kotiliesi-lehdessä (vuonna 2007, numerossa 23, sivuilla 76-78). Monenlaisten esiliinojen kaavoja löytyy mm. seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti: 2009, nro 2, s. 11 ja 47-49; 2006, nro 11-12, s. 12-13 ja 56-56; 2005, nro 11-12, s. 11-12, 58-60 ja 63
- Moda: 2007, nro 4, s. 60-61 ja 100
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Alkusoinnulla on siinä määrin suuri merkitys Kalevalassa (ja suomalaisessa kansanrunoudessa ylipäänsäkin), että se riittänee selitykseksi kuun ja kullan liitolle – en ainakaan onnistunut löytämään asialle kilpailevaa selitystä tutkimastani Kalevala-kirjallisuudesta.Kirjallisuudentutkimus:alkusointu – Tieteen termipankki
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että…
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Martti Lindqvist: Kuolemaa väkevämpi -uskonnollissävytteinen, mutta laajalla katsomuksella kirjoitettu kirja kaikenlaisesta kaipuusta
Wuori-Tabermann, Tuija Meitä oli kaksi -Tommy Tabermannin vaimon kirjoittama kirja miehensä kuoleman jälkeen
Liisa Suurla, Suru elämän ankara ilo
Anni Blomqvist , eikä merta enää ole
Hannu Mäkelä: Valo: Kertomus rakkaudesta
Teologian tohtori Martti Lindqvist on kirjoittanut paljon kirjoja surusta ja menetyksestä menetettyään oman rakkaan puolisonsa, tässä pari lisää:
Surussa ja toivossa : Martti Lindqvistin ajatuksia
Surun tie
Näkymättömän paino
Myös Irja Kilpeläisen Sinun kanssasi surussa voisi olla hyvä vaihtoehto.
Englannin 'strap muscles' (toiselta nimeltään 'infrahyoid muscles') on suomeksi alemmat kieliluulihakset.
Lähteet:
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Infrahyoid_muscles
Ihminen : fysiologia ja anatomia (WSOYpro Oy, 2011)
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä.…
