Kirja näkyy Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannassa "hankinnassa", kun se on tilattu kirjastoon. Koska kirjasto tilaa suurilta kustantajilta paljon kirjoja jo ennakkoon, saattavat Vaskissa keväällä näkyvät teokset ilmestyä vasta syksyllä. Kirjoja tilataan siis paljon jo kuukausia ennen ilmestymistään. Eli esim. nyt saattaa olla hankinnassa kirja, joka ilmestyy vasta joulukuussa 2011.
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (Cría cuervos, 1975) tehtyä DVD-tallennetta ei valitettavasti ole Suomessa lainkaan kirjastolainauksessa.
https://finna.fi/
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi vuonna 2016. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö.
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_111587
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/24/korppi-sylissa
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kysyin asiaa Vaasan teknillisen korkeakoulun fysiikan lehtorilta, ja hän vastasi seuraavasti: Suljetuista tai lähes suljetuista kappaleista se on pallomainen kappale, pallo koskien niin yli- kuin alipainettakin (peruslamput, lamppujen lasikuvut).
Avoimista kappaleista taas ne, joiden poikkileikkaus on ympyrä. Putket joissa kulkee nestettä tai kaasua, ovat poikkileikkaukseltaan ympyröitä, samoin esim. siltarummut, tuuliturbiinien varret jne.
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleen, joilla nykyään on netissä hyviä sivustoja ja kauppoja.
Jotta voisit löytää juuri oikean aapisen, olisi hyvä, jos tietäisit esimerkiksi tekijän nimen.
Voit kuitenkin selata myynnissä olevia aapisia kirjoittamalla hakuruutuun sanan aapinen ja sitten tarkkailla vuosilukua.
Täällä näyttäisi olevan myynnissä 40-luvulla ilmestynyt Meidän lasten aapinen, jonka on kuvittanut Rudolf Koivu:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikvaari.fi/haku.asp?CurrentPage=3&Submit=Seuraava sivu&nimi=aapinen&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full
Täällä näyttää olevan mukana myös kirjojen kansikuvat:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvariaatti.net/…
Tavarajunien aikatauluista ei ole laadittu VR-tyyppistä matkahakujen asiakasliittymää, ja tähän pääsyy lienee se, etteivät ne palvele matkustaja-asiakkaita.
Junien aikatauluja ja muita liikennetietoja voi seurata suodatetusti mm. Väyläviraston, Juliadatan ja Digitrafficin sivuilla. Esimerkiksi Juliadatan livesivulla on nähtävissä kattavasti erilaisia juna-aikatauluja, samaan tapaan kuin Junat.net-sivulla matkustajajunien. Yksittäisten junavuorojen jäljittäminen vaatii palveluissa usein esimerkiksi junan numeron tai reitin tietoja.
Juliadataa ylläpitää junaharrastajien verkosto ja sivustolle voi rekiströityä. Tällöin esimerkiksi omien seurantojen tekeminen on mahdollista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,…
Lehtiä voi varata netin kautta HelMet-verkkokirjastossa edellyttäen tietenkin, että asiakkaalla on kirjastokorttiin tunnusluku. Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan eri tavalla kuin kirjojen varaaminen. HelMet-verkkokirjaston ohjeista löytyvät ohjeet myös lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden…
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta!
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä…
Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
Toivomaasi kurssia tuntuu olevan vaikeata löytää. Voisit kysellä asiasta asiantuntijoilta. Suomessa toimii ainakin Suomen keltologinen seura (kelttiläisisiä kieliä ja kulttuureita harrastavien ja tutkivien seura) sekä Suomi-Skotlanti seura. Näiden seurojen yhteyshenkilöt luultavasti osaavat varmasti kertoa gaelin kielen harrastusmahdollisuuksista Suomessa:Suomi-Skotkanti seura ryYhteystiedot:Lyseokatu 10 A 533230 TampereSähköposti ilkka.hietaniemi@iki.fipuh 0400-631929perustettu 1.6.1987jäsenmäärä vähän yli 100Suomen Keltologinen seura:Suomen Keltologinen seura ry - yhteystiedotOlethan tietoinen, että Helmet-kokoelmasta löytyy Jani Koskisen kirja Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Jani Koskinen, 2021). Kirja on matkaopas, mutta…
