Leonalla ei ole virallista nimipäivää. Joissakin lähteissä ehdtotetaan, että Leona voi viettää epävirallisesti nimipäiväänsä Leonoran nimipäivänä, joka on 11.7
Leona on miehennimen Leo sisarnimi. Leo tulee latinan leijonaa tarkoittavasta sanasta.
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat.html
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka…
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun…
Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa.
Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä…
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin…
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta…
Seurakunnat korostavat, että kirkoissa esitettävää musiikkia valittaessa tulisi muistaa vihkitilaisuuden jumalanpalvelusluonne. Kirkollisissa toimituksissa esitettävän musiikin tulee liittyä toimituksen kokonaisuuteen. Kanta sopivaan musiikkiin on seurakuntakohtainen. Ennen kappaleen valintaa kannattaa ottaa yhteys vihkiseurakunnan kanttoriin, joka vastaa tilaisuuden musiikista. Lisätietoja saa seurakuntien nettisivuilta http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/ http://www.raisionseurakunta.fi/
Varsinais-Suomen kirjastojen yhteisestä Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla ’rakkauslaulut’ lukuisia nuottijulkaisuja, joissa on suosittuja rakkauslauluja eri kielillä. Vaskin osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?…
Jerry ja Jerri on sama nimi. Nimipäiväkin lienee sama. Kirjassa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimea, kirjoittanut Juri Nummelin ja Elina Teerijoki todetaan että Jero, Jeri ja Jerri oovat väännetty Jeromesta (Kreikan "pyhää nimeä tarkoittava etunimi) ja muunnos Jerrystä.
KIrjaa voi lukea tai lainata kirjastoissa.
Laulun takki on todennäköisesti juurikin duffelitakki. Tammerkosken sillalla on alun perin kansanlaulu, jonka on sanoittanut Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920). Tarkasta sanoitusvuodesta ei ole tietoa, mutta laulu on äänitetty ensimmäisen kerran vuonna 1904. Duffelitakit yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten voimme arvella, että ne olivat harvinaisia 1900-luvun alun Suomessa, ja mainittu siksi erikoisuutena heilin yllä. Ehkä vieraan näköinen takki on ollut ikään kuin tuulahdus ulkomailta ja tuonut lisää vaikuttavuutta heiliin, joka laulun mukaan myös "käveli kuin herra". Duffelitakit sinänsä tulivat käyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa vuoteen 1890 mennessä, ja toisessa maailmansodassa niitä…
Ulkoministeriön sivuilla http://www.formin.fi on hiukan asiaa arvohenkilöiden puhuttelusta. Ohjeet löytää, kun menee kohtaan ”Haku” ja kirjoittaa sitten hakulomakkeeseen hakusanaksi ”tapatietoutta”. Kuninkaallisten puhuttelusta todetaan, että oikea termi on tarkastettava kyseisen maan protokollasta.
Verkosta löytyy useita protokollasivuja. Osoitteessa http://www.almanachdegotha.com on vanha arvokas aateliskalenteri Almanach de Gotha, jonka sivulla
http://www.almanachdegotha.com/2002/correctform/main.html
on lista siitä, miten eri maiden kuninkaallisia puhutellaan kirjeissä ja keskustelussa. Sivulta näkee esim. että Englannin kuningattaren kanssa keskusteltaessa häntä puhutellaan ensin ”Teidän majesteettinne” ja sen jälkeen sanotaan…
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
Touru-alkuisia nimiä on sekä paikanniminä että sukuniminä. Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000) viitataan Touru ja Tourunen nimien kohdalla nimeen Toura. Näiden nimien alkuperä saattaisi olla skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma. Pohjoismaisissa jumaltarustoissa Thor on ukkosenjumalan nimi. Jyväskylän seudun vanhoissa asiakirjoissa on mainittu Tourulan jakokunta jo vuonna 1506.
Sissi-elokuvia on dvd:nä lainattavissa Ratamo-kirjastoissa Riihimäen kirjastossa dvd-paketti, joka sisältää 2 Sissi-elokuvaa Sissi ja Sissi, kohtalon vuodet. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Ratamo-tietokannasta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot. Kolmas Sissi-elokuva: Sissi - nuori keisarinna löytyy mm. Tampereen alueen kirjastoista ja se on mahdollista pyytää kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Suuremmista tavarataloista esim. Anttilasta kannattaa myös kysellä, jos haluaisit hankkia filmit omaksi. Verkkokauppojen osoitteita löytyy www.makupalat.fi - Vapaa-aika - Verkkokaupat linkkien alta useita.
Heikki Klemetin kirjassa Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY 1950) on seikkaperäinen artikkeli nimestä Birling. Kirja löytyy Rikhardinkadun ja Käpylän kirjastoista sekä Pasilan varastosta. Kirjassa kerrotaan, että Birling on ainakin Kurikassa, Vähässäkyrössä ja Lapualla esiintyvä sukunimi ”sekä lukeneessa että pikkuporvarisäädyssä”. Sana johtuu mahdollisesti karhua merkitsevästä sanasta Bero (Pero). –ling-pääte on germaanisissa kielissä yleinen. Perimätiedon mukaan suku lienee tullut Suomeen Tanskasta 1500-luvulla.
Nimeä ei löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet.
Nimeä on kysytty aiemminkin, vuonna 2007 (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4fbd50c6-329… ).…
Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Pitkäniemen sairaalasta on julkaistu paljonkin kirjoja. Monet niistä on julkaissut Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys. Osaa kirjoista ei saa kotilainaan. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
- Pitkäniemi nauraa 100 vuotta / Tuomo Nenonen (2000, kaskuja)
- PITKÄNIEMI ennen ja nyt (1998)
- Pitkäniemen sairaala 1900-1990 / Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen (1990)
- ERIK E. Anttinen psykiatrina, työtoverina ja opettajana (2009)
- PITKÄNIEMEN henkilökuntalehti: vuodet 1985-1986, 1988-1990
- Sairaala sodan jaloissa : kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.1.-7.5.1918 / Ernst Therman (1975)
- Pitkäniemen sairaala 50-vuotias / Ilmari Kalpa (1950)
- Pitkäniemen sairaala 75-…
