Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Mistä Seinäjoen nimi tulee, kun kaupungin läpi virtaava joki on kuitenkin Törnävä? 4455 Seinäjoen kaupungin halki virtaava joki on nimeltään Seinäjoki, ja se antoi kylälle nimensä jo 1500-luvulla. Vuonna 1798 kylään perustettiin Östermyran rautaruukki. Siihen kuuluva kartano siirtyi vuonna 1904 hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen, ja hän muutti sen nimen Törnäväksi kotipaikkakuntansa Tyrnävän vanhan nimen mukaan. Kolmisen kilometriä keskustan eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa tunnetaan edelleen Törnävänä. Seinäjoki virtaa senkin läpi. Lähteet: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) Seinäjoen kaupungin kotisivut: http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/tietoaseinajoesta/historia.ht… https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/Etela-Pohjanmaanmaakuntamu…
Kysyisin voiko kaikkien unikoiden siemeniä syödä? Haluaisin käyttää sämpylöiden päällä. 3072 Kyllä. Unikon siemeniä voi kuivata ja käyttää leivän mausteena. Oopiumiunikon (Papaver Somniferum) maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.
Mikä koostumus jäätelössä on terveyden kannalta vähiten huono? Kaura-, vegaanijäätelö vai jokin muu, jos ajatellaan asiaa kokonaisuutena? 3303 Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä.  Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa…
Ruoka-astiasto, jonka jokaisen osan pohjassa numero (liite) 2421 Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja) http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna. http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx  
Mitä eroa on päätoimittajalla ja vastaavalla päätoimittajalla? Esim. Sanomalehdessä tms. 2804 Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta. Heikki Poroila
Mistä saisi historiallista tietoa suomeksi stucco lustron valmistamisesta ja valmistusohjeet? Oikea oppista tietoutta. 2254 Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta. Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla…
Mistähän löytyisi luettelo Suomen kirkoista suuruusjärjestyksessä istumapaikkojen mukaan? Edes kymmenen suurinta tmv. 8108 Suomen suurimpia kirkkoja ovat Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300. http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä. http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600. http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E) Kirkolla on myös tilastotietokanta,…
Missä tämä runo olisi, pätkä kuuluu näin: "Olipa kerran mummo, joka nielaisi kärpäsen ja kompastui koiraan, joka pakeni kissaa, joka säikähti hevosta". Onko… 5097 Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa. Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "…
Olen kiinnostunut sukunimestä Sahlman. Mitä se tarkoittaa ja kuinka monta tämän sukunimistä henkilöä on olemassa? Onko tietoa mistä päin maailmaa suku on… 2127 Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista…
Kuinka pitkä ja kuka on ollut maailman pisin mies ja pisin nainen? 3037 Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm. Heikki Poroila  
Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! 2620 Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin. Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi…
Onko tietoa milloin Sarah J. Maas kirjailijan Valtakunta sarjan seuraavan osan suomennos ilmestyy? (A court of frost and starlight) 2617 Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa. Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua. Lähteet: Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Mistä löytäisin skandinaavisia, suomalaisia ja karjalaisia balladeja? Olin pari vuotta sitten musiikkifestivaaleilla, joilla laulettiin mm. vanhoja… 2878 Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa: http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor… Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä: http://etno.net/sivu/balladi Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä: - Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva - Den medeltida balladen = The medieval ballad - Skillingtryck och mordballader - Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim…
Onko missään Helsingin tai Vantaan kirjastossa mahdollista syödä omia eväitä? Tulisin mielelläni pidemmäksi aikaan kirjastoon opiskelemaan, mutta kahvioista… 4111 Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa). Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Miten nuorena kuollut esseisti ja kriitikko Tatu Vaaskivi hankki hämmästyttävän laajat tietonsa kirjallisuudesta, taiteesta, historiasta, kulttuurihistoriasta,… 2568 Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi…
"Jos mun tuttuni tulisi" alkuinen suomalainen kansanruno on lähteiden mukaan käännetty sadoille kielille. Giuseppe Acerbi, muinainen kulttuurimatkaaja, kun… 6809 Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera. https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Etsin nuotteja vanhaan venäläiseen kehtolauluun eikä internetin maailmasta tahdo löytyä. Osaisitteko auttaa. Ote sanoista menee jotenkin näin: "uinu mun… 3976 Matvei Blanterin säveltämän Kehtolaulun (Kolybelnaja) nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista: Lasten oma toivelaulukirja (F-Kustannus, 2007) Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja (Warner/Chappell Music Finland, 2000) Suuri lastenlaulukirja 2 (F-Kustannus, 2002 ja 1986) Lasten kultainen laulukirja 2 (Fazer Musiikki, 1993) Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1974) Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Neoliittinen vallankumous 6336 Neoliittinen vallankumous on englantilaisen arkeologin Vere Gordon Childen käyttöön ottama käsite. Se tarkoittaa sitä suurta mullistusta ihmiskunnan historiassa, jolloin siirryttiin kiinteään asumismuotoon ja elinkeinoiksi tulivat maanviljely ja karjanhoito. Lisätietoa neoliittisesta vallankumouksesta löydät esim. kirjoista Ihmisen suku 2 sekä Otavan suuri maailmanhistoria 1 sivu 94.
Lueskelin viikonloppuna Ylen juttusarjaa entisestä uusnatsijohtajasta Esa Henrik Holappasta. Juttusarjan mukaan hän on pitkän linjan kansallissosialisti ja… 1044 Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa. Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen…
Mistä sukunimi Hyvönen on peräisin ja mitä se tarkoittaa? 3491 Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000). Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.