"Hauki se makasi kaislikossa…" on Lauri Pohjanpään runo Dolce far niente. Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin…
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään…
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Charlotte on useissa maissa käytössä oleva muoto ranskalais-italialaista alkuperää olevasta nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin hellittelynimen Charlot ("pikku Kaarlo") vastaavaksi sisarnimeksi ("pikku Karla").
Ruotsi-Suomessa Charlotta otettiin almanakkaan 1772 kruununprinssi ja vuodesta 1809 kuningas Kaarle XIII:n kihlatun Hedvig Elisabet Charlottan kunniaksi. Suomalaisessa almanakassa nimi oli vuoteen 1928 asti; siitä lähtien nimen asuna on ollut Lotta. Ruotsalaisessa almanakassamme Charlotta on edelleen 12.5.
Charlotta on vanhastaan ollut tuttu nimi kuninkaallisten keskuudessa: Ranskan kuningasperheestä se löytyy jo 1400-luvulta, Tanskan 1600-luvulta ja Ruotsin 1700-luvun lopulta. Ruotsissa nimeä on käytetty 1600-…
Ainakin Wikisitaateista tämä lause löytyy Albert Einsteinin kohdalta.
"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."
Wikisitaatteihin tämä lause on otettu Brainy Quote -sivustolta. Englanniksi se on siis: "Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results." Myös Brainy Quote -sivuston mukaan tämä on Albert Einsteinin lause.
Sitä missä yhteydessä Einstein olisi näin sanonut, ei mainita.
Sen sijaan englanninkielisen Wikisitaatin (Wikiquote) mukaan tämä lause tulee alunperin kirjasta Narcotics Anonymous vuodelta 1981. Kirjasta lause löytyy tässä muodossa: "Insanity is repeating the same mistakes and expecting different results." Kyseisen kirjan voi ladata täältä:…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Eino Leinon kolmiosainen runoelma Hymyilevä Apollo on alkujaan Hymni-nimisen kokoelman kolmas laulu. Ensimmäinen laulu on nimeltään Höyhensaaret, toisen laulun nimi on Laulu metsästä. Kolmas laulu nimettiin uudelleen Aurinkolauluksi. Koko runoelman nimeksi tuli Hymyilevä Apollo. Laulut ovat laajoja: pelkkä kolmas osa sisältää kolmekymmentäkolme runoa. (Lähde: Leino, Hymyilevä Apollo, 2003)
Runot on julkaistu monessa kokoelmassa. Viimeksi, vuonna 2003, julkaistu Hymyilevä Apollo sisältää vain alkuperäisen Hymni-runoelman kolmannen laulun runot. Kaikki kolme osaa sisältyvät ainakin Eino Leinon kokoelmaan Hymyilevä Apollo: valikoima Leinon runotuotannosta.
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä.
Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa…
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Matvei Blanterin säveltämän Kehtolaulun (Kolybelnaja) nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Lasten oma toivelaulukirja (F-Kustannus, 2007)
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja (Warner/Chappell Music Finland, 2000)
Suuri lastenlaulukirja 2 (F-Kustannus, 2002 ja 1986)
Lasten kultainen laulukirja 2 (Fazer Musiikki, 1993)
Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1974)
Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi…
Kyseessä on laulu, joka tunnetaan nimillä ”Vitamiiniviisu” ja ”Viisu vitamiineista”. Laulun on sanoittanut Uuno Tupasela. Hän on myös mahdollisesti säveltänyt laulun tai vaihtoehtoisesti käyttänyt jotakin kansansävelmää sen pohjana.
Laulun sanat näyttävät löytyvän vain teoksesta "Iskelmäkalenteri" (Kanerva, 1945). Mikäli teosta ei löydy omasta lähikirjastostasi, voit tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainana. Teos kuuluu esimerkiksi HelMet-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena