Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86 ja 884. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997),
Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996)
Kekki: Kirjoittajan eväät (1998)
Suhteellisen kattava linkkikokoelma suomalaisiin kirjallisuusaiheisiin – myös kirjallisuusarvostelut! – sivustoihin löytyy linkkihakemisto Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#arvostelut Linkeissä on myös tietoa kirjoittajakoulutuksesta, jota on saatavana Internetistä.
Google-haku hakusanalla kirjoittajakoulutus tuottaa runsaasti tuloksia, suurelta osin samoja kuin Makupalojen linkit.
Esim.
Oriveden opisto http://www.kvs.fi/fi/285
Pekkas-Akatemia http://www…
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-…
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi.…
Vaikuttaa siltä, että kysyttyä kirjaa ”Yhden asian mies : Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi / Liisa Laukkarinen, Marius Rüfenacht. Helsinki : Tammi, 1998; ISBN 951-31-1304-3” ei tosiaankaan ole enää myynnissä missään. Tarkistin mm. Booknet-nettikaupan. Siellä myydään sekä käytettyä että uutta kirjallisuutta, mm. poistoeriä. Myöskään antikvariaattien Antikka.net -verkkokirjakaupassa ei kirjaa ole myynnissä.
Koska Antikkaan kuuluu lukuisia suomalaisia antikvariaatteja, se lienee kuitenkin suhteellisen tehokas myyntikanava. Antikassa on Puutelista-lomake, jonka avulla voi ilmoittaa tiedot halutusta teoksesta.
Kirjatoiveen voi esittää myös yksittäiselle antikvariaatille.
Myöskin nettihuutokauppaan Huuto.net kannattanee laittaa kirjasta kysely…
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin…
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Romaaneja, kotimaisia klassikoita:
Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouva
Huovinen, Veikko: Puukansan tarina
Kokko, Yrjö: Laulujoutsen
Sillanpää, F. E.: Ihmisiä suviyössä
Tuoreempaa kotimaista:
Fagerholm, Monika: Meri
Kamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)
Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, Margarita
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot
Ulkomaisia klassikoita:
Blixen, Karen: Varjoja ruohikolla
Brontë, Emily: Humiseva harju
London, Jack: Erämaan kutsu
Thoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä
Uudempaa ulkomaista:
Hoffman, Alice: Punainen puutarha
Ivey,…
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä…
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat…
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit…
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
BTJ:n kärryjä ovat monet himoinneet, mutta niitä ei ole vielä poistomyyntiin asti joutunut. Ne ovat kovassa käytössä ja kestävätkin hyvin.
Kuvakirjan eräs kollega tunnisti kirjaksi Hanna ja huolinkainen (Hiawyn Oram, Tony Ross). Erinomainen lastenkirja. Ostin sen kummitytölleni lahjaksi aikanaan ja oli kuulemma lempikirja, jota piti lukea joka ilta, kirjoitti samainen kollega.
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Kysyjä tarkoittaa kysymyksellään varmaankin Yleisradiota. Yleisradion toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy.stä. Laissa todetaan, että Yleisradio ei voi tuottaa sponsoroitua ohjelmaa eikä näyttää mainoksia.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
Yleisradion eettisten ohjeiden mukaan piilomainonta ja tuotesijoittelu on kielletty. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/ylen-ohjelmatoiminnan-ja-sisaltojen-eettiset-ohjeet-ots
Se, että toimittaja kuvaa ohjelmaansa esimerkiksi kirkon edessä ei ole piitlomainontaa ellei toimittajalle tai Yleisradiolle makseta kuvauspaikan käytöstä. Näin ei yleensä ole. Jos ohjelmassa käsitellään uskontoon liittyvää asiaa, on pikemminkin luontevaa, että sen taustana on jokin asiaan liittyvä…
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Hei, mainoksia saattaa olla erilaisia, mutta lauantai-iltana 23.11.2024 esitetyssä Perlanan tv-mainoksessa soi yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Donna Summerin alun perin tutuksi tekemä vuoden 1977 diskohitti "I Feel Love". Kappaleen muut säveltäjät ovat italialainen elektronisen musiikin pioneeri Giorgio Moroder ja brittiläinen musiikkituottaja Pete Bellotte.Kappaleesta on ilmestymisestään lähtien tehty erilaisia remix-versioita, ja muut artistit kuten Bronski Beat, Messiah, Vanessa-Mae ja Sam Smith ovat levyttäneet kappaleesta omat versionsa.Lähteet:Reynolds, S. 2017. Song from the Future: The Story of Donna Summer and Giorgio Moroder’s “I Feel Love”. Pitchfork.com. Viitattu 25.11. https://pitchfork.com/features/article/song-from-the…
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
