Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi.
Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa…
Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut.
Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse.
Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok.
Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy.
Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan…
Hugo merkitsi muinaissaksan kielessä muodossa Hugi 'järkeä, ymmärrystä, tahtoa, sydäntä, sielua'. Muissa kielissä Hugosta kehittyneitä muotoja ovat mm. englannin Hugh ja italian Ugo. Nimen yleistymistä ovat edistäneet katolisen kirkon 24 samannimistä pyhimystä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
http://www.behindthename.com/
Suomen jääkiekkoliiton viralliset kilpailusäännöt löytyvät täältä:
http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/kilpailusaannot/saannot/?SHOW_…
Taulukkomuotoinen tiedosto valtakunnallisista sarjoista (sisältää mm. tiedot peliajan ja erätaukojen pituudesta, jatkoajasta ja siitä, käydäänkö voittomaalikilpailu vai ei):
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/495724/file/Valtakunna…
Mestiksen runkosarjapeleissä pelataan viiden minuutin jatkoaika, jota seuraa tarvittaessa voittomaalikilpailu. Playoff-peleissä pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 minuutin pituisin jatkoerin ratkaisuun saakka - voittomaalikilpailua ei tule. Säännöt eivät aseta jatkoerien määrälle mitään ehdotonta ylärajaa.
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Toive-nimeä ei löytynyt vuoden 1935 almanakasta eikä pikainen selailu lähivuosien almanakoistakaan tuottanut tulosta. Toive nimi on ollut harvinainen - vuodesta 1900 lähtien nimen on saanut 47 miestä ja 137 naista, yhteensä vain siis 184 henkilöä. Kannattaa ehkä selata varmuuden vuoksi useampia vanhoja almanakkoja, niitä löytyy Almanakkatoimiston nettisivuilta: http://almanakka.helsinki.fi/
Eero Kivinimen mukaan nykyisin "ensisijaisena perusteena nimipäiväluetteloon pääsylle on nykyisin nimen saaneiden määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos nimi on 1900-luvulta alkaen annettu jo noin tuhannelle Suomessa syntyneelle suomenkieliselle lapselle, sille pyritään löytämään paikka nimipäiväkalenterista"
http://www.helsinki.fi/~kiviniem…
Bill Parkinsonin säveltämä Äideistä parhain on kirjastojen kokoelmissa nuottina, mutta ei haitarille sovitettuna. Nuotti löytyy ainakin teoksista Suuri toivelaulukirja 2, Suuri lastenlaulukirja 2, Musica 5-6, Rakkaimmat lastenlaulut: 150 koko perheen suosikkia ja Lauluja äidille.
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Kun kyseessä on keskiaikainen ritarilinna, sen nimi selittynee yksinkertaisesti sillä, että Norjan kuningasta Olavia pidettiin läntisen kirkon piirissä kaikkien ritarien suojelupyhimyksenä. Sen laajempaa tai syvällisempää selvitystä linnan nimestä en onnistunut löytämään sen enempää kirjoista kuin verkkolähteistäkään. Tässä otteita:
"Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.--- Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys." ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna )
"Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott…
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Salla-nimi on muodostunut Suomessa Salli-nimen rinnakkaismuodoksi. Lapin nimistöstä tutulla Sallatunturilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Salla-nimen yleistymiseen. Salli taas on tullut englannin Sallystä, joka puolestaan on Sarah-nimen hellittelymuoto. Suomessa vastaava nimi on siis Saara. Saara on yli 4000 vuotta vanha nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Nimi tarkoittaa heprean kielessä ruhtinatarta. Tunnetuin Saara lienee Vanhan testamentin Aabrahamin vaimo.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä…
Touru-alkuisia nimiä on sekä paikanniminä että sukuniminä. Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000) viitataan Touru ja Tourunen nimien kohdalla nimeen Toura. Näiden nimien alkuperä saattaisi olla skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma. Pohjoismaisissa jumaltarustoissa Thor on ukkosenjumalan nimi. Jyväskylän seudun vanhoissa asiakirjoissa on mainittu Tourulan jakokunta jo vuonna 1506.
Hei,
Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.
Tieto löytyy verkosta.
Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html
Tieto löytyy verkosta.
Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009
Tieto ei löydy verkosta.
Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576
Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52
Tieto ei löydy…
