Englanninkielisellä Eat or toss -nettisivulla etsitään vastauksia kysymyksiin siitä, milloin jokin elintarvike on syötävä ja milloin ei. Siellä on käsitelty myös kuvan kaltaisia juovia avokadossa. Sivuston mukaan ne ovat luultavasti aiheutuneet hedelmän kudoksissa, sen "verenkierrossa", tapahtuneista muutoksista. Tämä voi johtua esimerkiksi pitkästä varastoinnista etenkin kylmässä, jota avokado kestää huonosti. Sivuston mukaan avokado on syötävä, mutta sen maussa on voinut tapahtua muutoksia. Kannattaa siis tehdä makutesti ennen käyttöä.
Koko jutun voi lukea täältä: https://www.eatortoss.com/brown-dots-or-streaks-in-your-avocado/
Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…
Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:
Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.
Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!
Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.
Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."
"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä…
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on…
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne…
Juliana-nimi on miehen nimen Julianus sisarnimi. Julianus puolestaan on vanha roomalainen nimi, joka on johdettu sukunimestä Julius.
Julius-sukunimen on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä. Juliusten sukuun kuuluivat mm. Gaius Julius Ceasar ja keisari Augustus. Gaius Julius Ceasarin syntymäkuukausi heinäkuu on useissa kielissä saanut nimensä tuon kuuluisan roomalaisen mukaan (july, juli, Julius).
Juliaana nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Lmepiäinen: Nimipäiväsanat (Gummerus, 1994)
Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Internetissä osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/kokko.htm (Lapin maakuntakirjaston kokoama lista lappilaisista ja saamelaisista kirjailijoista) on hyvä sivusto Yrjö Kokosta. Sivulle on koottu tiedot hänen tuotannostaan sekä hänestä itsestään kertovista teoksista. Yrjö Kokon teoksista tunnetuin lienee satu Pessi ja Illusia (1944). Sen lisäksi hän on kirjoittanut nuortenkirjan Sudenhampainen kaulanauha (1951). Pessistä ja Illusiasta ilmestyi vuonna 1963 tekijän lyhentämä lastenpainos. Muita tunnetuimpia teoksia ovat Neljän tuulen tie (1947), Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu (1950), Ne tulevat takaisin (1954), Molli, maailman viisain koira (1965) ja Alli - jäänreunan lintu (1966). Näiden lisäksi hän on julkaissut useita…
Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA-…
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
Fantasiakirjallisuutta kirjoittavan Holly Blackin tuotannossa vuonna 2017 julkaistu The Cruel Prince on ensimmäinen osa kirjailijan The Folk of the Air -sarjaa. Suomennosta ei ole saatavilla ja tiedossamme ei ole, onko käännös suunnitteilla.
Blackin aiemmista kirjoista on suomennettu Spiderwickin kronikat -sarja vuosina 2003-2010. Sen kustansi WSOY. Viimeisimmät Holly Black -suomennokset, yhdessä Cassandra Claren kanssa kirjoitetut Magisterium-sarjan teokset kustansi Otava kääntäjänään Inka Parpola.
Heart of the moors -kirjan suomennos Kahden valtakunnan valtiatar taas ilmestyi vuonna 2020 Tammen kustantamana ja Annukka Kolehmaisen kääntämänä.
Ainakin Otavalta tai Tammelta voisi tiedustella,…
Wikipedian mukaan Talari eli taalari eli taaleri on nimitys monien maiden 1500-1800-luvuilla lyödyille rahoille. 1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri
Lienee siis melko mahdotonta verrata palkkaa nykyeuroihin. Erkki Fredriksonin kirjassa Plooturaha (2004) on joitakin esimerkkejä taalarin arvosta. Kirjassa korostetaan, että rahan ja tavaran arvo vaihteli huomattavasti tuona aikana, ja että hinnat ovat vain yhdeltä ajalta. Kirjan mukaan kymmenellä taalarin plootulla…
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska "suurin" voi tarkoittaa joko esimerkiksi pinta-alaa, tilavuutta tai istumapaikkojen määrää. Perinteisesti suurimpana kirkkona on pidetty Pietarinkirkkoa, mutta myös Norsunluurannikolla sijaitsevaa Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa on esitetty suurimmaksi. Muita suuria kirkkoja ovat esimerkiksi Brasiliassa sijaitseva Basílica de Nossa Senhora Aparecida sekä Sevillan katedraali Espanjassa.
Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja lista suurista kirkoista sekä pohdintaa suuruuden käsitteestä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_church_buildings_in_the_wo…
Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html määritellään henkilöluokitukset sosioekonomisen aseman perusteella toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta yksinkertaistaen seuraavasti:
Työntekijät ovat palkansaajia, jotka osallistuvat tuotantotoimintaan eri tavoin.
Alemmat toimihenkilöt ovat palkansaajia, jotka suorittavat tavanomaista toimisto- tai myyntityötä tai toimivat ammateissa, jotka ovat kehittyneet tavanomaisen toimisto- ja myyntityön pohjalta korvaten sen. Tehtävissä on keskeistä symbolien käsittely. Raja ylempiin toimihenkilöihin on se, että alemmat toimihenkilöt sijoittuvat organisaation suoritustasolle ja tehtävissä vaaditaan suppeampaa ja vähemmän teoreettista tietoainesta…
HelMet-kirjastoista vain Viikin kirjastossa on lainattava CD-levy, jolla Carola Häggkvistin säveltämä Taivas sylissäni on Katri Helenan esittämänä: albumi nimeltä Hiljaisuudessa. Muilta CD-levyiltä kappale löytyy mm. Eija Korhosen esittämänä.
Pia Perkiön suomeksi kirjoittamat sanat (alkuperäinen sanoittaja Erik Hillestad) löytyvät Suuren toivelaulukirjan viimeisimmästä osasta 19. Se ei ole vielä vastaushetkellä ehtinyt kirjastoihin, mutta tulee kyllä vuoden 2008 syksyn aikana.
Maiju Lassilan romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) sijoittuu tapahtumiltaan Liperiin ja Joensuuhun.
Romaanista on tehty kaksikin elokuvaa. Vuonna 1938 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta ohjasivat romaanin pohjalta saman nimisen elokuvan. Sen ulkokuvaukset tehtiin pääosin Hämeenlinnassa, mutta joitakin kohtauksia kuvattiin Helsingissä, Herttoniemessä.
Vuonna 1980 Tulitikkuja lainaamassa kuvattiin toisen kerran suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Elokuvan ohjasivat Risto Orko ja Leonid Gaidai. Kaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa. Muita ulkokohtauksia kuvattiin Karttulassa, Ristiinassa ja Mäntsälässä.
Suomen kansallisfilmografiasta voit tarkistaa vielä tarkemmat kuvauspaikat kohtauksittain.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi -runoelma on julkaistu sekä painettuna että äänitteenä. Äänitteet ovat 1970- ja 1980-luvuilta, ja ne ovat lp-levyjä tai c-kasetteja. Cd-levynä sitä ei ole julkaistu.
Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
Nokkahuilulle löytyy runsaasti erilaista opintoaineistoa, joissa on usein näytetty esimerkiksi sormitukset selvästi ja konkreettisestikin kuvin. Tosin suomenkielellä konkreettisimmin asiaa käsittelevät teokset on tarkoitettu lapsille esim.
Fazerin julkaisema Alpo Luimulan Nokkahuilutie : alkeiskoulu ryhmäopetukseen
Edellenkin voi suositella myös Fabian Dahlströmin nokkahuilukouluja Sopraanonokkahuilukoulu ja sitä vähemmän konkreettinen alttonokkahuilukoulu Flauto dolce.
Hyvä sarja aloittelijalle on Egil Cederlöfin Me soitamme nokkahuilua. Siinä on erikseen osat sopraano/tenorinokkahuilulle ja alttonokkahuilulle.
Jos musiikin teoria kaipaa kertausta, niin Päivi Paulin-Hämäläisen Pieni puhaltaja -tehtävävihkonen on ihan aikuisellekin…
