Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen…
Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä.
Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa…
Sanna Koskisen ja Outi Paloposken teoksessa "Sata kirjaa, tuhat suomennosta: kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen" käsitellään myös tämän Agatha Christien kirjan suomennoksia (s. 220-221).Kirja siis suomennettiin vuonna 1940 nimellä "Eikä yksikään pelastunut". Samaan nimeen palattiin vuoden 2004 suomennoksessa. Vuonna 1968 käännöksestä otettiin tarkistettu painos, ja nimekseen se sai "Kymmenen pientä neekeripoikaa".
Nimenvaihdokset perustuvat osittain alkutekstin muutoksille. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1939 Britanniassa nimellä "Ten Little Niggers". Yhdysvalloissa kirja ilmestyi 1940 nimellä "And Then There Were None". Ensimmäinen suomennos perustuu tähän nimeen. Nimivalinnan syyt eivät ole tiedossa. Yhdysvalloissa…
Jos vielä oot vapaa ei ole käännöskappale. Alkuperäinen Sävel on Toivo Kärjen ja sanoitus Juha Vainion. Tiedot löytyvät Suomen äänitearkistosta: http://yle.fi/aanilevysto/firs/
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Kirjoita hakusanoiksi Pohjanpää Lauri runot.
Suomessa kaikkien puhelujen kuunteleminen tai tallentaminen on yksiselitteisesti laitonta. Telekuunteluun pitää olla Suomessa lain määräämät perustelut, joista kerrotaan esimerkiksi aihetta koskevassa Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Telekuuntelu. Tuomas Metsäranta toteaa nasevasti asian väitöskirjassaan Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja (s. 53): ”Poliisi ei [– –] voi yleisesti ja jatkuvasti valvoa ihmisten toimintaa, jotta voitaisiin estää rikoksia, olivatpa ne kuinka vakavia tahansa.”
Jos juridiset perusteet täyttyvät, Suomen poliisi voi kuunnella periaatteessa mitä tahansa puhelua, jos se käydään teleoperaattorin verkossa, sillä teleoperaattorit on velvoitettu auttamaan…
Hei,
Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.
Tieto löytyy verkosta.
Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html
Tieto löytyy verkosta.
Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009
Tieto ei löydy verkosta.
Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576
Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52
Tieto ei löydy…
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta…
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Karttunen on vanha savolainen sukunimi, jota on esiintynyt alueella jo ainakin 1880-luvulta lähtien. Karttu itsessään tarkoittaa puukapulaa tai kepakkoa. Se on myös kylä Sulkavan ja Puumalan välissä sijaistevalla partalansaarella Etelä-Savossa. Varmaa tietoa siitä, että onko sukunimi muodostettu karttu sanasta vai Kartun kylästä, en valitettavasti löytänyt.
Sukunimipääte -nen on alkujaan itäsuomalainen pääte, joka on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien. Alun perin naisten sukunimissä -nen saatettiin korvata -tar/-tär päätteellä. -nen ja sen alkuperäinen muoto -inen ovat päätteitä, joilla muodostetaan sekä substantiiveja että adjektiiveja. Nykysuomessa nen-päätteellä muodostetaan deminutiivimuotoja, eli pienuutta ilmaisevia muotoja,…
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Kathleen E. Woodiwissin suomennokset ovat 1970-luvulta, joten mitään suomennosten jatkumoa ei ainakaan ole. Toisaalta juuri nyt hän on taas ajankohtainen, koska hän kuoli juuri 6.7.2007.
Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä suoraan kustantajiin. Woodiwissin kirjojen suomennoksia ovat kustantaneet Otava http://www.otava.fi/ ja Tammi http://www.tammi.fi/
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Vivianin nimipäivä on 2.5. Karlaa/Carlaa ei kalenterista löydy, nimi on kuitenkin Karl-nimen naispuolinen vastine ja Karlin päivä on 28.1. Sitä seikkaa, että samalla päivällä olisi miehen ja naisen nimi, ei kannata säikähtää sillä 28.1. on suomenruotsalaisessa kalenterissa myös Carola (joka on samaa alkuperää).
LÄHDE: Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005.
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin…
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen.…
