Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Koira-sanan etymolgia 2417 kantauralin *koj(e)ra Kyse on siis vanhasta suomensukuisesta sanasta. Sanalla on myös vanhastaan tarkoitettu urospuolista eläintä vrt. koiras tai keppostelijaa vrt koiruudet, koirankujeet. Etymologisia tietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjan osasta 6, etymologinen sanakirja.
Mistä löytäisin skandinaavisia, suomalaisia ja karjalaisia balladeja? Olin pari vuotta sitten musiikkifestivaaleilla, joilla laulettiin mm. vanhoja… 2808 Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa: http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor… Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä: http://etno.net/sivu/balladi Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä: - Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva - Den medeltida balladen = The medieval ballad - Skillingtryck och mordballader - Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim…
Lueskelin viikonloppuna Ylen juttusarjaa entisestä uusnatsijohtajasta Esa Henrik Holappasta. Juttusarjan mukaan hän on pitkän linjan kansallissosialisti ja… 1007 Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa. Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen…
Mikä koostumus jäätelössä on terveyden kannalta vähiten huono? Kaura-, vegaanijäätelö vai jokin muu, jos ajatellaan asiaa kokonaisuutena? 3086 Terveellisyys riippuu monesta asiasta. Useimmiten jäätelöä pidetään epäterveellisenä sen sisältämän sokerin ja rasvan vuoksi, ja näin voisi ajatella, että mahdollisimman vähärasvainen ja vähäsokerinen jäätelö olisi terveellisintä. Jos kärsii laktoosi- tai maitoallergiasta, kasvipohjaiset jäätelöt ovat järkevä vaihtoehto, gluteenitonta kaipaavalle usein soijavalmiseet tai viljaton maitojäätelö. Myös muuta kuin kuluttajan terveellisyyttä voi pohtia: onko jäätelö tuotettu eettisesti ja ovatko sen raaka-aineet ympäristöystävällisiä.  Kermajäätelössä (linkki Finelin sivuille) on 11 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden, ja tyydyttynyttä eli ns. kovaa rasvaa yli 7 grammaa. Kaurajäätelössä (linkki Kilokalori.net-sivulle) rasvaa…
Kysyisin voiko kaikkien unikoiden siemeniä syödä? Haluaisin käyttää sämpylöiden päällä. 2888 Kyllä. Unikon siemeniä voi kuivata ja käyttää leivän mausteena. Oopiumiunikon (Papaver Somniferum) maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.
Mistä laulukirjasta löytyy laulu: Helmikuu on tullut, tulleet valkohanget, pakkasherra nurkissa jo paukuttaa? 4522 Etsimäsi kappale (Helmikuu on tullut) löytyy mm. seuraavista nuottikirjoista: Kodin juhlien laulukirja (Kirjapaja 1998), Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki 1981), Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti 1990), Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja (Weilin & Göös 1997) Kaikki yllä mainitut nimekkeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin. Halutessasi saat lisätietoja joko pääkirjaston lastenosastolta (182321) tai musiikkiosastolta (182325).
Löytyisikö suomeksi talviaiheisia lauluja, sanoja kirjoissa ja kenties lainattavia cd-levyjä, aikuisille? Olen löytänyt Jänöjussin mäenlaskun, Rati-riti… 6097 Ilmeisesti haluat talvilauluja, jotka eivät kerro joulusta? Joululauluja nimittäin löytyy paljon mutta talvesta ilman joulua kertovia vähemmän. Selailin läpi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osat 1–21 ja ”Joulun toivelaulukirjan” sekä pari muuta, ja niistä löytyi seuraavia lauluja: Jääkukkia (STLK 9: s. 178) Kaamoskuu (STLK 21: s. 150) Kulkuset (JTLK: s. 200; vaikka tätä perinteisesti pidetään joululauluna, sanoissa ei ole joulua) Kuuraparta (JTLK: s. 182) Lumihiutaleet (Musica 3–4: s. 111) Lumihiutaleita (STLK 19: s. 182) Lumiukko (STLK 8: s. 57) Lumiukot (Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään: s. 76) Lunta saa tuiskuttaa (STLK 13: 48) On maassa hanget puhtahat (JTLK: s. 71) Rekiretki (JTLK: s. 188) Talvella (Kultaiset koululaulut…
Mistä saisi historiallista tietoa suomeksi stucco lustron valmistamisesta ja valmistusohjeet? Oikea oppista tietoutta. 2154 Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta. Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla…
Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! 2389 Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin. Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi…
Onko Edda-eeposta suomennettu kokonaan/osin? 2452 Edda-eepos suomennettunna löytyy Eddan jumalrunot suom. Aale Tynni Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1982, Eddan sankarirunot suom. Aale Tynni Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1980, Porvoo
Olen kuullut Suomessa 1960-luvulla joululaulun, joka laulettiin "Greensleeves"-laulun nuotilla. Laulussa oli mm. seuraavat sanat ..."niin lapsena joulun sain… 5029 Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Isoäitini (s.1884 Turku) kertoi tarinaa Tittelintuusta. Muistan siitä osat Tyttö itke ja surree kun ei tiedä nimme mulle. Mun nimeni on Tittelintuu, Mun nimeni… 3103 Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) Sadun nimi: Tittelintuure Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita Suomentanut: Meriluoto, Aila Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al. Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri Tunnus: 9515845149 Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002 Sadun nimi: Tittelintuure Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.) Tunnus: 9511120263 Julkaisutiedot: Otava, 1992 Yleistiedot: Vanha suomennos ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri…
Mistä on peräisin sukunimi Hytönen? 2761 Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen. Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Olen kiinnostunut sukunimestä Sahlman. Mitä se tarkoittaa ja kuinka monta tämän sukunimistä henkilöä on olemassa? Onko tietoa mistä päin maailmaa suku on… 2069 Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista…
Mistä Seinäjoen nimi tulee, kun kaupungin läpi virtaava joki on kuitenkin Törnävä? 4244 Seinäjoen kaupungin halki virtaava joki on nimeltään Seinäjoki, ja se antoi kylälle nimensä jo 1500-luvulla. Vuonna 1798 kylään perustettiin Östermyran rautaruukki. Siihen kuuluva kartano siirtyi vuonna 1904 hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen, ja hän muutti sen nimen Törnäväksi kotipaikkakuntansa Tyrnävän vanhan nimen mukaan. Kolmisen kilometriä keskustan eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa tunnetaan edelleen Törnävänä. Seinäjoki virtaa senkin läpi. Lähteet: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) Seinäjoen kaupungin kotisivut: http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/tietoaseinajoesta/historia.ht… https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/Etela-Pohjanmaanmaakuntamu…
"Jos mun tuttuni tulisi" alkuinen suomalainen kansanruno on lähteiden mukaan käännetty sadoille kielille. Giuseppe Acerbi, muinainen kulttuurimatkaaja, kun… 6738 Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera. https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Missä Carl Mestertonin "Metsolat"-tv-sarjan hautausmaakohtaukset on kuvattu? 6308 Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia. http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
Missä tämä runo olisi, pätkä kuuluu näin: "Olipa kerran mummo, joka nielaisi kärpäsen ja kompastui koiraan, joka pakeni kissaa, joka säikähti hevosta". Onko… 4873 Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa. Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "…
SUKUNIMEN HAKKARAINEN ALKUPERÄ 3364 Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia 7572 Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut…