Runo on osa Tommy Tabermannin runosta kokoelmasta Aistien alamainen (1995). Se löytyy myös hänen kokoelmastaan Runot 1970-2010 (2010).
Runo alkaa "Minä olen huono kävelemään tasaista tietä". Muistamasi kohta menee tarkalleen näin:
"Minä olen mäkisten matkojen mies,
huono kävelemään tasaista tietä,
mahdottomien jyrkänteiden lapsi"
Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten…
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
Kirjaston kirjoja ei saa korjata itse. Kirjastossa on kirjojen korjaamiseen soveltuvia tarvikkeita sekä kirjankorjaaja. Kannattaa tulla näyttämään kirjaa kirjastoon ja keskustelemaan mahdollisesta korvauksesta.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -…
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja…
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista…
Ihmisellä, jolla on auditiivinen hahmotushäiriö, on vaikeuksia hahmottaa kuulemaansa siitä huolimatta, että hänen kuulonsa on normaali. Se liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-aineistohausta voit etsiä tietoa aiheesta ainakin asiasanalla oppimisvaikeudet. Se tuottaa paljon myös sinulle tarpeetonta aineistoa, mutta tarkempaakaan asiasanaa ei oikein ole. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös yhdistyksiä, joista saa tietoa. Internetosoitteesta http://www.lukihero.fi/index2.html löydät yhdistysten nimet ja muuta tietoa. Suomen puheopisto järjestää myös kursseja mm. hahmotushäiriöisille. Puheopiston kotisivun löydät osoitteesta http://www.puheopisto.fi/ Ehkä kannattaa kysyä myös kaupungin terveyskeskuksen…
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen.…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
